Kategoriat
Rajat

Vasta, kun näet itsesi, voit osoittaa rajasi suojasta käsin

Aiemmin aloitin tämän sarjan rajojen asettamisesta kokonaisuudesta käsin. Jos aloitus ja hyvä harjoitus jäi sinulta välistä, pääset julkaisuun tästä.

Sen lisäksi, että rajat kysyvät tunteiden huomiointia ja niiden viestien tulkintaa, ne kysyvät myös fyysisiä pintoja. Sitä, kuinka pidät huolta itsestäsi. Se tarkoittaa käytännössä, että:

  • Kukaan ei ole oikeutettu määräämään kehostasi kuin sinä itse
  • Määrität rajoistasi käsin, kuinka lähelle päästät toisia
  • On sinun asiasi, kuka sinua saa koskea
  • Päätät, kuinka syöt, lepäät ja liikut
  • Olet itse oman kehosi vartija ja kannat vastuun siitä, kuinka sitä kohtelet

On sinun oma asia, kuinka kannat kehoasi. Kaikki se, kuinka valintojasi sen eteen teet, näkyy myös kehossasi. Siten myös tulokset vaikuttavat tunteellisiin rajoihisi.

Etäisyys fyysisesti toisiin lähtee myös itsestäsi. Kun olet kipeänä, voit pyytää toisia perääntymään. Jos tuntematon tulee liian lähelle sinua, saat osoittaa tahtovasi etäisyyttä. Mikä tahansa tilanne fyysisen etäisyyden näkökulmasta (lääketieteellisiä toimenpiteitä lukuun ottamatta) on sinun päätettävissä, se, kuinka lähelle toisia päästät ja millä tavalla.

Vaikka media muokkaa jatkuvasti ihailtavaa kuvaa esineellistetystä ihmisestä, se on harhaanjohtavaa

On lukemattomat määrät elokuvia, tv-sarjoja ja mainontaa todisteena siitä, kuinka sekä nainen, että mies olisi jollain tavalla velvollinen luopumaan oikeudestaan omaan kehoonsa. Paljon luodaan mielikuvia myös mainonnassa sen suhteen, kuinka oma keho on jotakin, jonka voi luovuttaa pois tai sillä tulisi pyrkiä miellyttämään toisia.

Esineellistämisestä kärsivät sisimmässään yhtälailla niin naiset kuin miehetkin. Vaikka nainen pukeutuisi miten, se ei oikeuta häirintään. Yhtälailla miehet, jotka saavat häiritseviä kehuja naisilta, eivät ole velvollisia ottamaan niitä vastaan jos ne tuntuvat pahalta.

Epäkohteliaisuus ja ilkeät kommentit eivät kerro kehostasi, ainoastaan sanojen lausujasta

Ihmisen koko ja ulkonäkö ovat asioita, joiden kommentointi voi loukata todella pahasti. Tunnen lukuisia ihmisiä ja olen myös työskennellyt monen kanssa, jotka ovat estäneet itseltään täydellä potentiaalilla elämisen ilkeiden ja satuttavien kommenttien vuoksi.

Toivonkin, että pysähdyt miettimään itseäsi arvostaen hetkeksi, jos tällaisia kommentteja osuu sinua kohti. Ennen kuin otat kritiikkiä itsellesi ja annat sen muodostaa sisäistä häpeän tunnetta itsestäsi, sen sijaan katso kommentin laukojaa ja pyri ymmärtämään, mistä kritiikissä pohjimmiltaan on kyse. Usein se on oma paha olo, jota tarvitsee purkaa muihin.

Sinun ei tarvitse kuunnella keneltäkään kommentteja näihin asioihin liittyen. Saat ilmaista sen ja myös omat fyysiset rajasi. Jokainen meistä on ainutlaatuinen juuri sellaisena kuin on.

Et ole myöskään menneisyytesi vanki – itsearvostusta voi opetella

Kykenemättömyys asettaa ja ilmaista rajojaan, yli korkeat odotukset itseä kohtaan, kyvyttömyys puolustautua vahingollisia olosuhteita vastaan ja hyväksikäytön mahdollistaminen ovat oireita rajattomuudesta. Ne kertovat aina sisäistetystä häpeän tunteesta.

Jos ei omaa sisäistettyä häpeän tunnetta tunnista, sen kanssa päätyy selviytymään. Se on myös sitä, ettei tunnista omaa arvoaan. Jos lapsena on kasvanut häpeään, sisällä usein kalvaa vain epämääräinen paha olo. Sille ei löydy välttämättä sanoja, tai sitten häpeä kääntyy sisäänpäin siten, että päätyy hylkäämään jatkuvasti itseään.

Tutustu myös: Hylkäämisen tunnelukko – kun koet hylkäämistä silloinkin, kun siitä ei ole kyse ja lähelle haekutuminen on vaikeaa

Aikuisena häpeän tunne harvoin ilmenee häpeänä. Se kietoutuu ylisuorittamisen, riittämättömyyden, muiden miellyttämisen, syvän kateuden, uskaltamattomuuden, uhriutumisen ja jatkuvan tavoitteiden asettamisen taakse. Nämä kaikki ovat keinoja selviytyä arvottomuuden kokemuksen kanssa. Sisäisen turvattomuuden.

Sisäinen turvattomuus on seurausta siitä, ettei ole tullut nähdyksi ja kuulluksi tunteidensa ja tarpeidensa kanssa

Sisäinen turvattomuus on hermostollinen tila. Se näyttäytyy yli- tai alivireytenä. Turvattomuus on seurausta siitä, ettei ole lapsena oppinut kantamaan turvallisuuden tunnetta sisimmässään. Jos ei ole tullut nähdyksi ja kuulluksi, turvattomuus kroonistuu.

Yhtälailla kritisoiminen, kiusaaminen, eristäminen ja huomiotta jättäminen aktivoivat saman hermostollisen tilan aikuisena. Sisäistetty häpeä nousee esiin, kun se muistuttaa lapsuuden arvottomuuden kokemuksesta.

Autenttinen sinä nousee esiin välittämisen kautta

Epämääräisille tunteille ja syyllisyyden kokemukselle tarvitsee tehdä tilaa. Niiden tietoinen tunnistaminen alkaa synnyttämään aitoutta. Aitous mahdollistaa oman itsensä, tunteidensa ja tarpeidensa arvostamisen.

Tällöin alkaa syntyä rajoja ja niiden kautta tarpeiden suojaamistakin. On ensin tultava nähdyksi ja kuulluksi itse itselleen. Sen ei tarvitse olla helppoa. Sen ei tarvitse olla myöskään yksin kuljettava matka.

Laadin sinun tueksi myös työkirjan, joka auttaa hahmottamaan kokonaisuutena kaikkia rajojasi – jokaisella elämän osa-alueella. Anna tälle aikaa ja ole myös itsellesi armollinen 😊🙏 Rajat kysyvät itsetutkiskelua ja syvää matkaa oman itsetuntemuksen kanssa.

Vasta itsensä ja oman arvon tunnistamisen ja löytämisen jälkeen on mahdollista päästää irti itsensä hylkäämisestä, läheisriippuvuudesta, itsensä pienentämisestä, tunteidensa mitätöinnistä, miellyttämisestä ja ylikiltteydestä – rajattomuuden oireista. Ja sinä pystyt siihen. Pieninkin askelin kerrallaan. Ja se riittää 😊🙏

Tutustu myös:

Mistä sinä alat ja mihin sinä loput?

Missä kulkevat sinua suojaavat rajasi?

Rajat tulevat todeksi peileistä, joihin katsomme – ilman peiliä emme voi nähdä itseämme

<3 Veera

[email protected]

Instagram veerajahn

Facebook Eheyden Lähde

Lähteet mukaillen

Katherine, Anne. 2000. Where to Draw the Line: How to Set Healthy Boundaries Every Day. Touchstone.

Katherine, Anne. 1998. Boundaries: Where You End And I Begin: How To Recognize And Set Healthy Boundaries. MJF Books.

Katherine, Anne. 2004. When Misery is Company: End Self-Sabotage and Become Content. Hazelden Publishing.

Najavitz, Lisa M. 2002. Seeking Safety. Guilford Publications. 

Vastaa