Kategoriat
Tunnelukot

Tunnevajeen tunnelukko – kun on vaille jotain, mutta ei tiedä varsinaisesti mitä

Tämän blogisarjan aloitussarjassa kerroin, että lapsuudessa meille jokaiselle on muodostunut omia tunnelukkoja, tietynlaisia suojakeinoja, joilla olemme selviytyneet aikuisuuteen. (Jos julkaisu meni sinulta, klikkaile tänne.) Lapsena emme ole osanneet arvottaa, arvioida, emmekä suhteuttaa asioita samoin kun nyt.

Usein kuitenkin moni elää tietämättömänä siitä, että juuri kohtaamattomista ja avaamattomista tunnelukoista kumpuavat ajatus -ja toimintamallit estävät läheisyyttä ja luottamusta. Ne myös tuottavat paljon toimintaa, josta ei ole kuin haittaa.

Jos et siis ole aivan varma, millaisia lukkoja kannat, suosittelen tekemään testin ne selvittääksesi täällä. Lukot eivät ole millään tavalla vika, eikä niistä tarvitse tuntea syyllisyyttä tai huonommuutta. Ne ovat tehneet työnsä aiemmin, mutta enää emme tarvitse niitä. Voimme tänään päästää irti.

Tässä julkaisussa avaan sinulle tunnevajeen tunnelukkoa, jotta voisit antautua enemmän esiin omana itsenäsi. Tämä lukko on myös yksi yleisimmistä lukoista. Mikäli seuraava kuvaus tuntuu tutulta, suosittelen myös kokeilemaan julkaisun keinoja, joilla voit lukkoa itsellesi sopivin askelin avata. Sinun omassa tahdissasi.

Tunnevajeen tunnelukko

tuottaa epämääräistä tyhjyyden tunnetta sisimpään. Lukko on yksi niistä vaikeimmista, joita on vaikeaa tunnistaa. Usein tämä tunnelukko tuntuu siltä, että on vaille jotain, mutta ei saa kiinni siitä, mitä se on. Ikään kuin sisimmässä olisi kaipausta, tyhjyyden tunnetta ja jotain, jolle ei löydy sanoja. Oletko kokenut tällaista oloa?

Parisuhteessa tämä lukko ilmeneekin:

  • Siinä, ettei koe tulevansa nähdyksi, kuulluksi, eikä ymmärretyksi tunnetasolla
  • Siinä, että kokee, ettei kumppani välitä, hän ei ole kiinnostunut tai hänelle ei ole tärkeä
  • Siinä, ettei saa hoivaa, suojaa, huolenpitoa, läheisyyttä ja huomiota

Näistä kokemuksista luonnollisesti seuraa turhautumista ja pettymyksen tunteita. Hyvin pienikin vaille jääminen voi saada ison sodan aikaan. Tunnelukosta kumpuava tunne painaa sisimmässä.

Nämä usein eskaloituvat tilanteet saavat aikaan selviytymismalleja sen sijaan, että asiat puitaisiin läpi

  • Sitä saattaa turvautua vetäytymiseen
  • Kiukutteluun
  • Raivoamiseen ja
  • Vaikenemiseen

ja tunnetason vaillejäämiset paisuvat lisää.

Yleensä, jos kumppani ei osaa täyttää tarpeita tässäkään kohtaa, bensaa tulee heitettyä lisää liekkeihin. Sisimmästä pettymyksen sanoittaminen olisi toimivampi ratkaisu molempien kannalta, mutta tunnelukon vuoksi turvautuu: kriittisyyteen, pessimistisyyteen, kylmyyteen tai ankaruuteen. Ja kuilu syvenee lisää, vaikka se ole tarkoitus. Tunnelukko kääntyy juuri itseä vastaan.

Tunnevajeen taustalla on kokemukset vanhemmasta tai vanhemmista, jotka eivät olleet saatavilla, kun heitä olisi kaivannut

Tämän tunnelukon kanssa usein lapsuudessa ei ole ollut henkistä, eikä fyysistä läsnäoloa. On voinut olla emotionaalisesti niin etäisesti kaukana vanhemmistaan, ettei tiedä, mitä on rauhoittava läheisyys. Jos toinen tai molemmat vanhemmista ovat olleet emotionaalisesti estyneitä, lapsena on ollut keskimääräistä enemmän yksin. Tällaiset kokemuksen usein ovat vahvistaneet entisestään etäistä selviytymiskeinoa. Ymmärrettävästi siihen samaan turvautuu aikuisenakin.

Lukko luokin uskomuksen siitä, ettei edes ole mahdollista saada sellaista läheisyyttä, kun kaipaisi. Sitä ikään kuin ei osaa odottaa, että voisi olla myötätuntoisen, hoivaavan, tukea tarjoavan ja huolenpitoa jakavan kumppanin arvoinen. Jos näitä asioita ei ole lapsuudessa ollut, parisuhteessa mallit nousevat pintaan.

Sitä jää vaille samalla tavalla kuin lapsena jäi. Sitä ei myöskään osaa sanoittaa kumppanille, kun ei osannut lapsenakaan vanhemmilleen.

Tämän lukon syntyyn on myös voinut vaikuttaa

  • Emotionaalisesti kova ja kylmä ilmapiiri kotona. Omat vanhemmat ovat voineet kärsiä itse samasta asiasta ja ovat voineet toimia samoin oman lapsen kohdalla.
  • Vanhempien kyvyttömyys vastata tunteisiin ja tarpeisiin oikealla tavalla silloin, kun ollut lapsi
  • Erilaiset tunnetarvevastineet kuin olisit kaivannut; olet ehkä saanut liian usein jotain, jota et olisi kaivannut. Tai olet jäänyt syvästi vaille siltikin, vaikka olisit tuonut esille tarpeitasi
  • Myös tunnetason etäisyys ja päivittäiset kuulumisten vaihdot ovat voineet jäädä kokonaan pois, sitä on jäänyt usein yksin
  • Vanhemmilla on voinut olla myös vaikeaa ja lapsena on jäänyt vaikeuksien varjoon
  • Liialliset yksin jäämisen kokemukset, joissa olisi kaivannut tukea ja läsnäoloa, mutta onkin jäänyt selviämään yksin ja itse
  • Toiselle sisarelle on voinut mennä niin paljon energiaa ja aikaa, että toisena on jäänyt yksin
  • Vanhempien aika on myös saattanut suuntautua liikaa töihin tai muihin asioihin kuin perhe-elämään

Haavoittavia kokemuksia onkin usein takana niin paljon, että pienetkin hetket kumppanin poissa olossa nostaa pintaan tiedostamattoman mallin lapsuudesta ja sitä päätyy näissä tilanteissa selviytymään. Malli on hyvin luonnollinen, nostaahan parisuhde aina pintaan myös tunnehaavat.

Tämä sama lukko voi myös näyttäytyä niin, ettei hakeudu lähelle, jos toinen ei tule ensin. Sitä ei halua kokea uudelleen torjuntaa ja kipua, jotka ovat liian eläviä lapsuudesta.

Toinen tapa selviytyä tämän lukon kanssa on toistaa samaa draamaa lapsuudessa kylmän ja etäisen ihmisen kanssa. Tuttu ja turvallinen lohduttaa, vaikka ei ole hyvä ratkaisu ja pidemmän päälle vain vahvistaa lukkoa entisestään.

On hyvä huomioida, että myös toinen saattaa kamppailla omien lukkojensa kanssa ja tämän lukon etäisyys vahvistaa toisen lukkoja. Syntyy kierre, jossa molemmat erkanevat toisistaan. Avain olisikin usein asioiden sanoittamisessa, tunteiden ja tarpeiden kertomisessa, mutta molemmat päätyvät selviämään.

Hyvin tuttua on myös luopua parisuhteesta kokonaan. On mieluummin yksin sen sijaan, että näkee vaivaa suhteen eteen. Tämäkään tapa ei kuitenkaan avaa lukkoa vaan pitää sen edelleen kiinni.

Sen sijaan lukkoa voi alkaa saamaan auki

  • Osoittamalla haavoittuvuuttaan ja tarvitsevuutensa – siitäkin huolimatta, että joka kerta ei onnistu. Tällöin on tärkeää suhteuttaa asioita tosiasioihin, ei lapsuudenmalleihin. Päätöksiä on hyvä tehdä tietoisesti. Antaa tilaa omalle kasvulle hyväksyen.
  • Toiselle sen kertominen, että tarvitsee häntä, näin avaa ovet myös toiselle. Tämä ei ole välttämättä aluksi helppoa, mutta kantaa hedelmää ajan kanssa.
  • Omista tarpeista suoraan kertominen on asia, jota on opeteltava. Tietoisesti. Usein. Ja toistaen.
  • Ottamalla puheeksi toisen etäisyyden – onko kyse toisen selviytymiskeinoista, joilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, etteikö toinen haluaisi syventää tunnesidettä.
  • Panostamalla avoimuuteen, siitäkin huolimatta, että se tuntuu alussa todella rikkirepivältä. Luottamus nimittäin syvenee, mikäli molemmat panostavat siihen.
  • Pitämällä mielessä sen, että mitä lähemmäksi toisen päästää, sitä suurempaa rakkauden liekkiä on myös mahdollista kokea. Se ei ole helppoa, mutta onnistumiset näyttävät, kuinka se kannattaa.

Millaisia ajatuksia tunnevajeen tunnelukosta? Tuntuiko lukossa jokin tutulta?

💛 Veera

Instagram veerajahn

Facebook Eheyden lähde

[email protected]

Muihin tunnelukkojulkaisuihin:

Alistumisen tunnelukko – kun omilla tunteilla ja tarpeilla ei ole merkitystä

Estyneisyyden tunnelukko – kun tunteitaan ja tarpeitaan on hallittava jatkuvasti

Epäonnistumisen tunnelukko – kun oma arvo on sidoksissa saavutuksiin ja suorituksiin

Hylkäämisen tunnelukko – kun koet hylkäämistä silloinkin, kun siitä ei ole kyse ja lähelle hakeutuminen on vaikeaa

Hyväksynnän haun tunnelukko – kun on mukauduttava kelvatakseen

Kaltoinkohtelun tunnelukko – kun odottaa jatkuvasti tulevansa kohdelluksi huonosti ja hyväksikäytetyksi

Kietoutuneisuuden tunnelukko – kun on sisältä ohjaava pakko jakaa kaikki toisen kanssa

Oikeutuksen tunnelukko – kun sallii käytökselleen oikeutuksen, eikä tarvitse olla samalla viivalla muiden kanssa

Pessimistisyyden tunnelukko – kun on helpompaa varautua pahimpaan jo ennalta

Rankaisevuuden tunnelukko – kun on vaikeaa olla armollinen itseä kohtaan

Lähteet mukaillen

Takanen, Kimmo. Tunne lukkosi – Vapaudu tunteiden vallasta. 2011. WSOY.

Takanen, Kimmo. Murra tunnelukkosi. Työstä tunteet, toimi toisin. 2017. WSOY.

Takanen, Kimmo. Parisuhteen tunnelukot. Avaimia toimivaan rakkauteen. 2019. WSOY.

Vastaa