Kategoriat
Sisäinen lapsi

Tiedosta läheisyyden pelkojesi juurisyyt ja voita ne

Mitä sana läheisyys sinulle nostaa ajatuksiin? Millaisia läheisyyden muotoja olet kokenut? Kuinka paljon ymmärrät omaa läheisyyden kaipuutasi ja kartteluasi?

Tämän blogisarjan parissa olet päässyt tekemään paljon sisäistä työtä. Olemme käyneet läpi niin haavoittuvaisen lapsen osaa, vapaan sisäisen lapsen kuin rakentavan aikuisenkin.

Nyt on aika tulla myös tietoiseksi mukautuvista keinoista, jotka vaikuttavat kaikkeen siihen, miten muita lähestymme ja kuinka lähelle päästämme toisia.

Nämä mukautuvat keinot näkyvät erilaisina haitallisina tapoina, joita toistamme lapsuudesta käsin. Niissä tilanteissa, kun et kykene läheisyyteen, vaikka haluaisit. Voit ladata seuraavan testin ja testata omasi. Saat pelkoihin apukeinot tästä julkaisusta.

Vääristynyt aikuisen osa on meissä se osa, joka hukkuu aikuisten huoliin, elää osistaan irrallisena ja on usein hukassa. Siksi uskallan väittää, että tämän blogisarjan parissa alat ymmärtämään itseäsi paljon syvemmin. Ulkoisista asioista sisäisen turvan hakeminen on arkipäivää monelle. Integroimalla osasi yhteen voit alkaa elämään elämää, jossa olet kokonainen. Voit sitoa itsesi eheäksi.

Viimeisimmän osan parissa pääsit kiinni pelkoihin yleisesti ja siihen, mistä ne johtuvat. (Jos se meni sinulta ohi, voit lukea sen klikkaamalla tästä.) Siihen, kuinka pelot ovat syntyneet haavoittuneen lapsen osaan.

Nyt syvennytään hieman siihen, kuinka ne haavat käytännön tasolla näyttäytyvät ihmissuhteissa läheisyyden ja sen karttamisen osalta – läheisyyden pelkoina.

Saat myös vinkkejä, kuinka voit peloistasi oppia rohkeammaksi. Jokainen kokee jollain tavalla jotakin läheisyyden pelkoa, joten jos tunnistat itsesi, et ole yksin. Sinussa ei myöskään ole millään tavalla vikaa.

Lue myös: Elämäsi on tehty elämistä, ei selviytymistä varten

Läheisyydenpelot eli piilotajuiset pelot, jotka ovat säilöttynä tiedostamattomaan muistiin ja kehoon

Mitä enemmän rakentavan aikuisen osa elää tässä hetkessä, sitä enemmän on mahdollista tiedostaa omaa käyttäytymistään. Ja mitä enemmän kunnioittaa oman tiedostamattoman mielen voimaa, sitä helpompaa on työstää kokemuksiaan ja tehdä sisäistä työtä. 

Tiedostamaton mieli kätkee sisäänsä paljon kokemuksia ja aistimuksia, joita voi palauttaa tiedostavaan mieleen. Tiedostamattomaan myös kätkeytyy paljon sellaista, jota emme halua muistella – mikä tuottaa meille valtavan paljon häpeää. Meditaatio tarjoaa tähän hyvän väylän, purkaa solmuja. Sellaisten, joiden et halua tulla enää läheisyyden tielle.

Yrität koko elämäsi olla aikuinen, mutta jossain syvällä sisälläsi on aina se lapsi.

– Viv Albertine

Unissa prosessoituu myös paljon alitajunnassa työstettäviä asioita. Meissä on säilössä paljon sellaisia asioita ja muistoja, jotka vaikuttavat meihin tänäkin päivänä, sellaisia, joita olemme kokeneet aivan pieninä, mutta joille meillä ei ole ollut silloin sanoja. 

Kaikki tämä tiedostamaton vaikuttaa päivittäiseen “rationaaliseen ja loogiseen” ajatteluun hyvinkin syvästi. Kaikkeen siihen, miten olemme muiden kanssa vuorovaikutuksessa. Voit kuitenkin oppia ymmärtämään piilotajuntasi kieltä. Ymmärtää, että kaikelle on inhimillinen syy. Joten…

Tutustu myös: Onko haavoittuneella lapsellasi suremattomia suruja? Eheytä hänet, jotta leikkikin luonnistuu

Kuinka voit ymmärtää läheisyyden pelkojasi?

Läheisyydenpelot ovat yleismaailmallisia. Käytän sosiaalipsykologi Elaine Hatfieldin jaottelua. (Hatfield on tunnettu rakkaustutkija.) 

Mitä enemmän olet joutunut kohtaamaan pelkoja menneisyydessäsi, sitä todennäköisemmin niitä on nykypäivänäkin. Pelkoja selittää vahvasti myös oma kiintymyssuhdemallisi. (Voit tunnistaa omasi täällä.) Kun tunnistat oman tyylisi, huomaat, että sille on pohja. Pohja, jolle rakentaa parempaa ja luottavaisempaa itseäsi. Onnistuneet parit tukevatkin toistensa mallia kohti eheyttävää ja turvallista.

Jotta voit työstää läheisyydenpelkojasi, sinun on ensin tultava niistä tietoiseksi, joten aletaan töihin 😊🙏

Kun kamppailet kumppanisi kanssa, kamppailet itsesi kanssa. Jokainen heissä näkemäsi vika koskettaa evättyä heikkoutta itsessäsi.

– Deepak Chopra

Suuttumuksen pelko 

Suuttumus on hyvin voimakas tunnetila, joka tarttuu ja vaikuttaa tunnesiirtymänä myös voimakkaasti. (Erityisherkille pelkän suuttuneen ihmisen seuraaminen aiheuttaa ylivirittyneisyyttä. Ylivirittyneisyys on rajoittunut tila, joka johtuu siitä, että ärsykkeitä on liikaa, eikä niitä kykene prosessoimaan.)

Suuttumustaan voi pelätä, niin hassulta kuin se saattaa kuulostaakin. Jos on kasvanut perheessä, jossa ei olla osattu riidellä rakentavasti, suuttumisen näyttäminen voi olla todella vaikeaa aikuisiässä. Sitä saattaa alitajuisesti pelätä ja tunteet jäävät jumiin ja solmuun. Sitä vaan kamppailee tunteen kanssa, keskustelu ei ehkä ihan kulje.

Vihaa ja kiukkua voi kuitenkin opetella kanavoimaan ulospäin rakentavasti, jotta tunteet eivät patoudu sisäänpäin tukahdutetuiksi tunteiksi, ahdistukseksi ja masennukseksi.

Mököttäminen ja puhumattomuus on myös henkistä väkivaltaa. Sillä etäännyttää aina toisen itsestään ja se on vallankäytön muoto parisuhteessa. Oman miettimisajan ottaminen on kuitenkin eri asia. (Mököttäminen on yleensä kotoa lähtöisin, opittu tapa, josta kannattaa opetella pois.)

🙏 Tämän pelon kohdalla auttaa, jos kykenee tunnistamaan kokeeko epäoikeudenmukaisuudesta johtuvaa kiukkua ja vihaa vai tunteeko jotakuta toista ihmistä kohtaan väliaikaisesti suuttumusta. Millainen on se oma suuttumuksen laatu?

🙏 Suuttumus ja kiukku on usein myös viesti rajojen ylityksestä. Tunnetilaa voi tyynnyttää pysähtymällä ja hengittämällä. Aikalisällä. Palaamalla asiaan rauhallisempana uudelleen. Näin ei tule ylilyöntejä ja kommunikointi sujuu paljon paremmin.

🙏 Muilta voi myös pyytää rauhallisempana keskustelua, jos toisten tapa toimia ja keskustella on itselle liian äänekäs. Jokaisella on oikeus ilmaista rajansa.

🙏 Saattaa olla myös hyvä pysähtyä miettimään miksi toinen on vihainen. Onko tehnyt jotain, jolla on rikkonut toisen rajoja?Toista voi oppia ymmärtämään – miksi on saanut toisen suuttumuksen valtaan? (On kuitenkin eri asia sallia jatkuvaa aggressiivista käytöstä. Suuttumus on kuitenkin luonnollista.)

Torjutuksi tulemisen pelko ja paljastumisen pelko

Aina, kun on tutustumassa uuteen ihmiseen, astuu kuvaan rajat ja syvällisempi luottamus. Mitä paljastaa itsestään ja missä vaiheessa. Tähän liittyy läheisesti torjunnan pelko.

Paljastumisen pelko voi olla hyvinkin monisyinen pelko. Ihmiset pelkäävät todella monenlaisia asioita tämän pelon kohdalla, eikä pelko ole edes välttämättä aina itsestäänselvä ja tiedostettu. Pelko vain ujuttautuu hyvin nopeasti ja huomaamattomasti tilanteisiin.

Merkkejä tästä voivat olla esimerkiksi 

  • Pelko omien tunteiden paljastamisesta (myös tarpeista niiden takana)
  • Tietämättömyyttä asioista 
  • Epärehellisyyttä 
  • Kiusaantuneisuutta ja vaivaantuneisuutta 
  • Erilaisuutta
  • Herkkyyttä – syvimmän sisimpänsä paljastumista 
  • Omia mieltymyksiä 
  • Kehollisia asioita 
  • Silmiin katsomista 

🙏 Kaikissa on kyse läheisyydestä, aitoudesta omana itsenään. Tällaisten pelkojen kohdalla auttaa, kun paljastaa itsestään ensin tuttavalle jotain itsestään. Sen jälkeen voi rohkeasti uskaltautua tekemään niin myös läheisemmälle ihmiselle.

🙏 Harvat näistä peloista ovat sellaisia, joita vastapuoli ei ymmärtäisi. Jos kykenee ymmärtämään muiden tällaisia pelkoja, voi uskaltautua olettamaan, että muutkin ymmärtävät omia.

🙏 Tällaisista peloista puhuminen lisää läheisyyttä. Kokeile.

Tutustu myös: Opi lohduttamaan itse itseäsi – taito, jota kukaan ei voi ottaa sinulta pois

Hylätyksi tulemisen pelko 

Jokainen pelkää hylätyksi tulemista. On höpönhöpöä, etteikö koskaan pelkäisi menettävänsä läheistä ihmistä. Tämä pelko kuitenkin ilmenee hyvin monella eri tavalla.

Ihmissuhteessa voi pelätä antautumista, koska pelkää liiallista riippuvuutta toisesta ihmisestä.

Jokainen haluaa säilyttää oman vapauden ja terveen erillisyyden. Tässä pelossa on kuitenkin kyse siitä, että ei kestä ajatusta toisen menettämisestä, eikä siksi edes antaudu suhteeseen.

🙏 Rakkaus on kuitenkin vaalittava asia, joten kannattaa kurottautua rohkeasti kohti. Jokainen ihmissuhde opettaa sinusta valtavan paljon. Ennen kaikkea uusi ihmissuhde on mielettömän hieno mahdollisuus.

🙏 Pelko saa vaalimaan ja kunnioittamaan toista. Pelon kanssa estyy kokemasta valtavan tärkeää läheisyyttä ja kumppanuutta. Mahdollisuuksia ei tule loputtomiin, joten uskalla rohkeasti askel kerrallaan.

Pelko siitä, että tulee petetyksi. Tällainen kokemus jättää pitkän ja syvän haavan ihmiseen.

🙏 Luottaminen on vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Kokeilematta jättäminen estää kuitenkin hyvien asioiden kokemisen, myös hyvin lohdullisten ja korjaavien. Niiden, joilla pelostaan pääsisi.

🙏 Liiallinen mustasukkaisuuskin on työstettävissä. Siihen on paljon keinoja.

Kontrollinmenettämisen pelko

Tällaisen pelon takana voi olla jokin pienenä koettu liiallinen kutittaminen leikin yhteydessä tai keinuminen, joka on alkanut tuntua liian pahalta. Sitä ei vain ole osannut sanoittaa. Pelko on hyvin hienovireinen, mutta vaikuttaa läheisyydenkokemukseen.

Jos tällaisia hetkiä on ollut vauvana, kun ei ole kyennyt sanoittamaan liiallista ärsykemäärää, tämä vaikuttaa läheisyyden “kestämiseen” ja läheisyyden tarkkailuun aikuisena.

Kun ihminen rakastuu, rajoja alkaa miettimään väkisinkin, koska omat ja toisen rajat rikkoutuvat. Toisen päästää lähelleen. Onhan tämä on valtava päätös. Meissä jokaisessa on kuitenkin terve omien rajojen suojamekanismi läheisyydenkin suhteen. Ei siis hätää.

🙏 Oman tiedostamattoman mielen ja tiedostavan tutkiminen helpottaa. Silloin tietää, mikä johtuu itsestä ja mikä toisesta. 

🙏 Omien ja toisen rajojen sekoittumista ei tarvitse pelätä, sillä läheisyys itsessään ei johda vapauden menettämiseen. Altista itsesi asteittain ja voit oppia nauttimaan siitä. Huomaat, ettei ole mitään pelättävää.

🙏 Toiselle voi kertoa tästä pelosta ja kuinka se vaikuttaa. Ymmärrys tulee asioiden jakamisesta ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Sulautumisen pelko 

  • Jos on herkkä ihminen, saattaa pelätä toiseen sulautumista ja toisen ihmisen tarpeille hukkumista. 
  • Voi pelätä, että tulee hyväksikäytetyksi tunnetasolla. Varsinkin jos on kokemuksia aiemmassa elämässään liiallisesta kiltteydestä.
  • Pelkoon liittyy vahvasti oman tilan ja ajan menettäminen. Pohdinta siitä, jääkö näitä enää ihmissuhteessa.
  • Lievempänä voi pelätä, kuinka toiset ihmiset vaikuttaa omaan itseen. 

🙏 Jos ei kykene erillisyyteen, omia rajoja voi vahvistaa ja tutkia. Niistä lipsumisesta ei tarvitse syyllistää itseään. Tärkeintä on, että jatkaa rajojen opettelua ja asettamista, kasvunkin kautta. Muistaa kannustaa itseään, kuinka hyvin jo on onnistunut.

🙏 Toiselta voi pyytää tukea omien rajojen kanssa havainnointiin ja niiden puheeksi ottamiseen. Parhaimmillaan toinen tukee kasvuprosessissa.

🙏 Asioista voi aina neuvotella. 

Aggressiivisen puolen näyttämisen pelko 

Kun ihminen rakastuu, ihminen myös laajentuu. Tämä kokemus vaikuttaa vahvasti ja on punnittava paljon omaa itseään

Kuinka omat aggressiiviset tunteet voi ilmaista ja kuinka toinen ne kykenee ottamaan vastaan?

Kun toiselle uskaltaa näyttää suuttumustaan ensimmäistä kertaa, voi joutua paniikin omaiseen tunnetilaan. Suuttumuksen näyttäminen on kuitenkin aina myös luottamuksen osoitus, sillä silloin toisen kokee turvalliseksi. Turvaton ihminen ei kykene siihen.

Pelko voi näyttäytyä myös niin, että on otettava esille jotain, josta tietää toisen suuttuvan. On ehkä hieman hankalaa ottaa vaikeita asioita puheeksi ja asiat jäävät solmuiksi. Ja silloin ne patoutuvat ja eskaloituvat…

🙏 Asioista voi puhua kuitenkin jo ennen, ennen kuin ne muuttuvat voimakkaiden tunteiden värittämäksi. 

🙏 Oman aggressiivisen puolen tutkiminen ja myös toisen kuuluu ihmissuhteeseen. Se on mahdollisuus.

🙏 Vaikka ei olisi lapsena saanut näyttää suuttumustaan, aikuisuuden ihmissuhteessa se voi olla hyvinkin tervehdyttävää. Kun uskaltaa tutkia myös tätä puolta itsessä, huomaa, että sillä on suojaava vaikutus ja se on tarpeellinen. Ennen kaikkea rajojen kannalta.

🙏 Jos suuttumuksen ilmaisuun ei kykene tai se menee yli sallittavien rajojen, kannattaa alkaa tutkimaan, minkä takia. 

Sitoutumisen pelko 

Jos on elänyt perheessä, jossa on rikottu rajoja toistuvasti tai on kokenut syviä loukkauksia myöhemmin ihmissuhteissaan, sitoutumisen pelko voi nostaa päätään.

Jos on vaikeaa tehdä päätöksiä, sitä saattaa myös pelätä, kuinka selviää, jos ei haluakaan jatkaa uudessa ihmissuhteessa. Tekeekö sitä ehkä väärän valinnan?

🙏 Jokainen kykenee kuitenkin ihmissuhdetaitoihin ja niitä voi opetella, jos kokee epävarmuutta.

🙏 Koskaan ei voi olla täysin varma, eikä saada täysiä takeita siitä, että suhde toimii. Riski kannattaa kuitenkin ottaa, koska opit joka tapauksessa itsestäsi.

🙏 Riski on otettava, koska paikalle jäämiseen syntyy myös seuraukset. Usein se, että menettää toisen, koska kukaan ei odota loputtomiin.

🙏 Jokainen ihmissuhde opettaa aina jollain tavalla. Myös omaa minuuttaan ja rajojaan voi vahvistaa. 

Tutustu myös: Vapauta sisäinen lapsesi, mutta teethän sen omalla tyylilläsi

Pelko pienien vikojen ilmenemisestä 

Jos pelkää ottaa puheeksi asioita, jotka toisessa häiritsevät, on syytä pysähtyä pohtimaan miksi. Mikään ihmissuhde ei ole mutkaton, eikä yksikään ihminen ole täydellinen.

Kaikista asioista kykenee aina neuvottelemaan. Se on tietysti eri asia, kuinka sen tekee. Kannattaa kuitenkin kokeilla, lämpimässä hengessä.

Oli kyse mistä tahansa lapsuuden pelosta, sen työstäminen alkaa siitä, että sen tunnistaa ja tiedostaa. Jos ei pelkoa kykene myöntämään, lukkiutunut tila jää usein päälle. Tästä syntyy kierre, joka johtaa usein välttelyyn. Kierre kannattaa kuitenkin pyrkiä katkaisemaan.

Tutki siis rohkeasti, mikä voisi olla pelkojesi takana oleva juurisyy. Haavoittuneen lapsen peloille voi aina tehdä jotain. Rakentavana aikuisena, itseltä itsellesi, haavoittuneelle lapsen osalle.

Sen jälkeen kykenet myös kertomaan peloistasi toiselle ja saatat hämmästyä kuinka positiivisesti toinen pelkoihisi vastaa. Voit antautua näin korjaaville kokemuksille. Mutta…

Kaiken takana voi olla myös trauma, viihdytkö kehossasi itse?

Trauma saa aikaan sisäisen turvattomuuden tunteen omassa kehossa. Kehollisen läsnäolon välttäminen voi olla tiedostamatontakin, koska yhteys omaan kehoon tuntuu samalta kuin painajaismaisten kokemusten uudelleen kohtaaminen.

Olemme kehollisia yksilöitä syystä. Kehomme on tarkoitettu olevan puolellamme ja auttavan meitä elämään täyttä ja antoisaa elämää.

Trauman paradoksi on juuri siinä, että trauma varastoituu kehomuistiin. Jos traumaa ei pureta, oma itse ja keho alkaa tuntumaan vieraalta. Tässä on se yleisin syy, minkä takia usea terapiamuoto ei toimi. Trauma on myös aina kehollinen kokemus, pelkkä puhuminen ei auta.

Trauman purkaminen ja sen kohtaaminen tarvitsee omaan kehollisuuteen laskeutumista. Traumamatkan tekemistä takaisin itseen, eikä sitä voi tehdä pelkällä älyllisellä tasolla.

Turvan luomista omassa keholllisuudessaan on siis harjoiteltava. (Ja sen voi tehdä sisäisen lapsen parantamisen menetelmällä, koska se toimii jokaisella, kun kehon ja mielen yhteyden saa auki.)

Kun oma keho muuttuu sisäiseksi hälytysjärjestelmäksi

Traumatisoituneella traumaattiset tunnemuistot varastoituvat kehoon, jolloin keho muuttuu hälytysjärjestelmäksi. Kun keho hälyttää jatkuvasti, on tunne kuin sisäinen koti puuttuisi kokonaan. On koko ajan turvaton olla.

Keho voi tuntua paikalta, jota tarvitsee paeta keinolla millä hyvänsä. Selviytymiskeinoja ovat addiktiot, elämän haitallinen suorittaminen ja välttelevä käytös. Ne ulkoiset asiat, joista hakee turvaa. Trauman paradoksi on siksi juuri niin surullinen. Turva ei löydy ulkopuolelta.

Traumasta paraneminen tarkoittaa siis muistamista ja hyväksymistä, omaan kehoon laskeutumista. Ei kieltämistä ja unohtamista. Traumaa elää uudelleen tahtomattaan välttelemällä ja kieltämällä sen. Traumojaan kannattaa hoitaa.

Ratkaisuja omasta kehosta välittämiseen

Armollisuus ja pysähtyminen itsensä äärelle auttavat hahmottamaan kehon viestejä. Kun alat oppia kehosi kuuntelua, hälytysjärjestelmän vaimentaminen ei toimi enää selviytymiskeinonasi. Alat tunnistaa oman kehosi voimavarat, yli- ja alivireystilat, pääset niiden läpi.

Joskus joutuu oppimaan täysin erilaisen elämäntavan ja rytmin. Tämä vähentää kuitenkin kuormittuneisuutta ja energiaa alkaa olla enemmän kuin aiemmin.

Omaan kehoon “uudelleen rakastuminen” on kuin armollisuuden avain. Kun trauma purkautuu, kaikki energia vapautuu mielekkään elämän elämiseen, ei enää taistelemiseen itsensä kanssa – trauman kanssa.

Ja saat energiaa sen vapaan sisäisen lapsesi osan toteuttamiseen 😊🙏 Hyviä keinoja ovat myös Rosen-terapia, sensomotorinen psykoterapia ja TRE-traumojen ja stressinpurkuliikkeet.

TRE-menetelmään voit tutustua täällä & rosen-terapiaan täällä. Traumaterapia on todella parantavaa ja siihen voidaan myös lisätä EMDR-menetelmää. EMDR:ään pääset tutustumaan täällä.

Tosin… Mikään ei ole yhtä eheyttävää kuin läheisyyden pelkojensa voittaminen ja nähdyksi ja kuulluksi tuleminen omana itsenään toiselle ihmiselle ja lempeä itsemyötätunto siinä ohessa elämäntapana. Syvennytään itsemyötätuntoon ja sen voimaannuttavaan vaikutukseen myöhemmin lisää ❤🙏

Ensi viikolla käydään läpi yhteenveto koko blogisarjasta. Kaikkien näiden osien, joihin olet päässyt tutustumaan.

Kannustaen, leppoisaa pääsiäistä toivottaen ja valoisaa tulevaa viikkoa toivottaen, 

💛 Veera

Mitä ajatuksia? Kerro niistä 😊👇

Instagram veerajahn
Facebook Eheyden lähde
[email protected]

Lähteet mukaillen

Mellody Pia. Facing Codependence. What it is, where it comes from, how it sabotages our lives 2002. Harper one.

Mellody Pia. Freundlich Lawrence S. The Intimacy Factor: The Ground Rules for Overcoming the Obstacles to Truth, Respect, and Lasting Love. 2009. Harper Collins.

Mellody Pia. Giving yourself the power to change the way you love. 2010. Harper one.

Mark Wolynn. It Didn’t Start with You: How Inherited Family Trauma Shapes Who We Are and How to End the Cycle. 2017. Penguin USA.

Paul Margaret. The Inner Bonding Workbook: Six Steps to Healing Yourself and Connecting with Your Divine Guidance. 2019. New Harbinger Publications.

Paul Margaret. Inner Bonding: Becoming a Loving Adult to Your Inner Child. 2012. New Harbinger Publications.

Aron Elaine. Erityisherkkä ihminen. 2020. Otava.

Hatfield, E. & Walster, G. W. 1985. A new look at love. Lanham, MD: University Press of America.

Hatfield, E., & Rapson, R. L. 1993. Love, sex, and intimacy: Their psychology, biology, and history. New York: HarperCollins.

Svennevig Hanna. Kehon mieli – kehotuntemuksesta itsetuntemukseen. 2005. WSOY.

Levine Peter A., Frderick A. Kun tiikeri herää – trauma ja toipuminen. 2020. Helsingin ja Oulun traumaterapiakeskus ry. Oy Nordic Print AB.

Vastaa