Kategoriat
Sisin kriitikkomme ja itsemyötunto

Sisin kriitikkosi on uudelleenohjelmoitavissa

Tämän blogisarjan parissa pääset tutustumaan sisäiseen ankaraan kriitikkoosi. Kerron, mikä se on, mihin kaikkeen se vaikuttaa ja kuinka voit lempeästi päästää siitä irti – ilman, että menetät kuitenkaan sen tuomia etuja. 

Kun opit valikoiden taitoja päästää kriitikon kielteisistä vaikutuksista irti, hyvinvointisi lisääntyy. Et enää anna sille valtaa dominoida elämääsi hyvinvointiasi heikentäen. Voit oppia rakentavamman tavan suhtautua itseesi, oikeastaan minkä tahansa asian suhteen. 

Aloitetaan sillä oivalluksella, että..

Ajatuksesi eivät ole tosiasioita

Tyypillisesti meille tapahtuu jokin tilanne, joka herättää tunteita, ajatuksia ja vaikuttaa käytökseemme. Tämä tapahtuu tyypillisesti tiedostamattomasti ja automaattisesti. Mutta…

Niiden heräämien ajatusten mukana ei kuitenkaan tarvitse ihan joka kerta mennä. Voit oppia surffailemaan elämässäsi sallien, lempeämmin ja hellemmin. Voit oivaltaa, että voit suhtautua itseesi uudella tavalla. Voit valita ja oppia uuden suhtautumistavan.

Ja tämä on siksi hyvin tärkeää, että voit vaikuttaa siten elämääsi hyvinkin paljon… kuten tuntemuksiin tuntea vähemmän häpeää, pelkoa ja syyllisyyttä. Itsekriittisyyttä. Negatiivisuutta.

Voit tuntea vähemmän henkistä painetta, saada asioita rohkeammin ja kannustavammin aikaan. Voit myös kehittyä ja kasvaa ihmisenä. Aika suuria asioita, vai mitä?

Tähän kaikkeen pääset kohta kiinni. Aloitetaan kuitenkin sillä, että kerron, mitä on haitallinen itsekritiikki. 

Sisäisen kriitikkomme puhe

Jos peilaat itseäsi, käytöstäsi ja olemustasi ihmisenä, usein sisin kriitikko alkaa jylläämään ankaralla, moittivalla puheellaan jossakin heräävässä tilanteessa:

  • ”Tyhmä!”
  • ”Olisihan minun pitänyt tuo tajuta!”
  • ”Taaskaan en onnistunut!”
  • ”En opi koskaan mitään!”
  • ”Hän on niin paljon parempi kuin minä!”
  • ”Ikinä en saavuta sitä, mitä haluaisin!”
  • ”Taaskaan en ole saanut mitään aikaan!”

Tämä kaikki haitallinen ja ankara puhe tuottaa myös epämukavia tunteita. Usein tässä kohtaa tuleekin alas painettu ja toivotonkin olo. Tai sitten se sisin puhe puskee eteenpäin sinua pelon ja ankaruuden avulla, mutta ei toivon, eikä myönteisyyden tai ratkaisukeskeisyyden. 

Sillä onkin valtavan suuri ero, porskutatko eteenpäin pakkobensalla vai hyvällä boogiella. Pidemmällä tähtäimellä tällä kaikella on suoraan heijastus kokemaasi hyvinvointiin.

Voit hahmottaa saman myös tämän videoklipin kautta. Millaisia ajatuksia ja tunteita tunnet ja koet? Millaisessa ympäristössä? Kuinka sinä voit?

Vaikka videolla näkemäsi kaava on hyvin yksinkertaistettu ja yleistävä, päällisin puolin se pitää kuitenkin paikkansa. Niin ajatuksissa, tunteissa kuin ympäristössäkin on se suuri vaikutus, joka heijastuu kokemaamme hyvinvointiin.

Vaikka jokaisella meistä on tuo sisin parjaava kriitikko, se on jokaisella meistä erilainen. Se sisältää kaiken sen, jossa olet kasvanut, saanut vaikutteita ja oppinut vertailemaan itseäsi.

Vertailu on hyvä ja huono asia, riippuen näkökulmasta, jonka sen kanssa ottaa.. Mutta on ihan hyödyllistä kuitenkin oivaltaa ja oppia, että sinun…

Kriitikkosi on kokemustesi summa

Meillä jokaisella on henkilökohtainen, oman menneisyyden värittämä kriitikko. Usein se sisältää vanhempiemme tai kasvattamiemme ihmisten kriittisiä sanoja. Riippuen ympäristöstä, jossa olemme kasvaneet ja olleet, sen sävy voi olla todella karuakin.

  • Sinun onkin hyvä pohtia, millaisia sanoja haluat itsellesi lausua?
  • Keneltä kriitikkosi on saanut vaikutteita?
  • Saako kriitikkosi ympäristöstä lisää kriittistä voimaa vai kannustusta?
  • Onko ympäristösi kannustava ja hyväksyvä?
  • Tuletko kohdatuksi ja kuulluksi?

Pohjimmiltaan sillä meihin juurtuneella kriittisellä puheella on hyvää tarkoittava aikomus. Se yrittää auttaa, mutta itse asiassa hyvinkin usein karu kriitikko tuottaa myös paljon mielipahaa ja huonoa oloa. Täysin turhaan.

Se ikään kuin jyllää nonstopilla tiedostamattomasti… siis niin kauan, kunnes opimme painamaan stop -nappulaa ja ohjelmoimaan sitä toisin. Siksi on hyvä katsastaa ympärilleen, kuinka sinä tulet kohdelluksi?

Millaisessa ympäristössä elät? Millaisia ihmissuhteita sinulla on? Kuinka sinun kriitikkosi vaikuttaa sinuun ihmisenä? Elämään, jota elät?

Ja miksi tämä uudelleen ohjelmointi on sinulle tärkeää?

Useissa tutkimuksissa on todettu, että vallan saanut itsekritiikko tuottaa 

  • Masennusta 
  • Haitallista stressiä ja stressioireita 
  • Painavaa ahdistusta 
  • Epämukavia tunteita
  • Syömishäiriöitä jne.

Luonnollisesti jatkuva kielteinen puhe vaikuttaa myös kehossamme kielteisesti. Stressihormonitaso kohoaa ja aivojemme ”uhkahälytin” käy kierroksilla.

Tästä syntyykin kielteinen kehä, joka tuntuu niin ajatuksissa, tunteissa kuin kehossakin.

Jatkuva valmius -ja taistelutila on kuluttavaa kenelle tahansa. Mutta tälle kaikelle mielen arvioivalle tutkalle, vertailulle, arvioinnille ja sisäiselle puheellekin on hyvin luonnollinen selitys. Ihan jo sieltä historian kaukaisesta havinasta. (Palataan siihen hieman myöhemmin..)

Mutta kun sinä oivallat uudelleen ohjelmoinnin taitoja kriitikkosi kanssa

  • Opit katkaisemaan kriitikon tuottamaa kierrettä
  • Voit saada enemmän aikaan keskittymällä oleelliseen, kun kriitikko ei jarruttele sinua
  • Voit kokea syvää mielenrauhaa 
  • Voit kohdella itseäsi paremmin ja kokea enemmän miellyttäviä tunteita 
  • Voit kokea lisääntyvää iloa ja merkityksellisyyden kokemusta 
  • Voit alkaa ohjautumaan arvoistasi käsin ja uskaltautua kokeilemaan sydämesi syvimpiä asioita 
  • Parantaa itseluottamustasi
  • Sekä kokea kaiken tämän vaikuttavan jokaiseen elämän osa-alueeseesi niin ihmissuhteissasi kuin tavoitteidesi saavuttamisenkin osalta 

Ihan ensimmäiseksi nostan esille sen, että meille ihmisille kaikki uusi tuottaa luonnostaan jännitystä ja pelkoa. Olemme mukavuudenhaluisia. Ei siis pompata heti siihen kriittiseen kehään, josta aiemmin jo mainitsin.

Sinun ei myöskään tarvitse orjallisesti noudattaa kaikkea, jota tässä blogisarjassa tuon esiin. Saat ottaa juuri ne harjoitukset osaksi elämääsi ja arkeasi, joista koet hyötyväsi kaikkein eniten. Kuulostele siis kehoasi ja tunteitasi. Uteliaasti. Uudelle antautuen. 

Toivon myös kuulevani herääviä ajatuksiasi tämän sarjan parissa. Voit laittaa niitä julkaisun lopusta sinulle hyvältä tuntuvan kanavan kautta. 

Mutta nyt käydään kiinni siihen kriitikkoon ja pääset hahmottamaan, missä kaikkialla se pyrkii ottamaan vallan ja milloin siitä on oikeasti meille hyötyäkin. 

Paneudutaanpa hetki asiakkaaeeni Terhiin, joka onnistui kriitikkonsa vaimentamisessa ja uudelleen ohjelmoinnin taidoissa. (Yksityisyyden suoja huomioiden nimi on muutettu.) Tulet huomaamaan, että sinäkin pystyt. Etkä tarvitse mukaasi mitään muuta kuin avoimen mielen ??

Tarina Terhistä 

Terhi pyysi päästä itsetuntemusohjaukseeni, koska kamppaili jatkuvasti ylikierroksilla käyvän uhkahälyttimen kanssa. Hänellä oli taipumusta soimata itseään todella rumaan sävyyn, haukkua itseään ja jumiutua kriitikon kanssa haitalliseen stressikehään.

Näitä tilanteita ilmeni oikeastaan niin töissä, ihmissuhteissa kuin Terhin tavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessakin.

Hän

  • Oli jatkuvasti huonolla tuulella
  • Koki itsensä hermostuneeksi
  • Tunsi elämänsä jatkuvaksi suorittamiseksi
  • Hän ei kokenut tekemisen iloa ja tunsi tarvitsevansa työkaluja päästä oravanpyörästä irti

Kävin Terhin kanssa lävitse tilanteita, joissa hän koki puhuvansa itselle kannustavasti ja itseään kehuen. Niitä ei ollut. Kävimme myös läpi stressinhallintakeinoja ja kävi ilmi, että Terhillä oli juuri ankaran kriitikon vuoksi vaikeaa rentoutua.

Hän ei tehnyt sitä millään tavalla tahallaan, hän halusi itse asiassa kokea mielenrauhaa. Hän halusi saada asioita tehdyksi ja kokea onnellisuutta, mutta kierre meni juuri kriitikon kuuntelun takia suorittamisen puolelle ja jäi päälle.

Vaikka monesti keskustelimme siitä, mistä hänen arki koostui ja kuinka paljon hän itse asiassa teki, merkittäviäkin asioita, hän ei vain pysähtynyt nauttimaan niistä.

Kun epämukavia tunteita ilmeni enemmän kuin miellyttäviä, henkinen painekin lisääntyi. Ankara kriitikko puski ja puski eteenpäin.

Opetin Terhille

  • Tietoisuustaitoja
  • Kannustavaa puhetta
  • Itsemyötätunnon taitoja
  • Arvolähtöisiä valintoja sekä
  • Kohtelemaan itseään kuin parasta ystävää.

Pikkuhiljaa ja monien harjoittelukertojen jälkeen Terhi oppi kiinnittämään huomiota siihen, millä tavalla itseään soimasi joka päivä.

Tietoisuustaitojen avulla hän oppi pysähtymään arjessaan näinä hetkinä, rentoutumaan tietoisesti, valitsemaan itse kriitikon puheen sijaan arvoistaan käsin kumpuavia valintoja ja myös kannustamaan itseään. Pikkuhiljaa hän kykeni keskittymään ratkaisuihin. 

Terhi alkoi kokea, että hän itse voi valita ajatuksiinsa suhtautumista. Hän myös oivalsi, että sisäisellä puheella on suora vaikutus tunteisiin ja kehon tuntemuksiin. Hän alkoi kokea enemmän miellyttäviä tunteita ja ilon lisääntyvän.

Ennen kaikkea hän oppi rentoutumisen myötä keskittymään oleellisiin asioihin ja uskaltautui kokeilemaan uutta, sellaistakin, jota ei aiemmin ollut uskonut kykenevänsä saavuttamaan. Juuri sen kriitikon äänen vuoksi.

Hän ei kuitenkaan antanut jumiutuneiden ajatusten viedä mennessään vaan päätti oppia toimimaan myötätuntoisemmin itseään ja kriitikon ääntä kohtaan.

Näin haitallinen kriitikko tyypillisesti juuri ilmenee. Kun opit tiedostamaan tämän sarjan parissa, missä tilanteissa et sitä tarvitse ja milloin voit halata sen pienemmäksi, saat voimavarojasi käyttöön uudella tavalla.

Tämän blogisarjan vinkit ja työkalut jäävät myös käyttöösi ja voit ajan kanssa harjoitella niin paljon kuin haluat. Uskon, että sinäkin saat ankaramman kriitikkosi ankaruuden valjastettua ratkaisukeskeiseksi ja myötätuntoiseksi suhtautumiseksi itseäsi kohtaan. Kirjaimellisesti rakennat itsellesi hyvinvointia luomalla sisäistä puhettasi uudelleen. 

Sinun on kuitenkin hyvä tietää, että sisäinen kriitikko ei ole sama asia kuin itsesi peilaus 

Haluat varmasti tehdä asioita hyvin, onnistua ja saavuttaa unelmiasi, kokea onnellisuutta ja tyyneyttä. Jokaisessa työpaikassa odotetaan myös päivittäin itsereflektoinnin taitoja, palautteen antamista, vastaanottamista ja uuden oppimista. Aikalailla jatkuvaa kehittymistä.

Sillä on kuitenkin merkittävä ero, millä tavalla palautetta itsellesi annat – onko palaute itseäsi kohtaan piiskaavaa vai kannustavaa. Sanoilla, joita lausut itsellesi on suora yhteys kokemiisi tunteisiin. Ja näin myös hyvinvointiisi.

Annanpa esimerkin… 

Et ole onnistunut odottamallasi tavalla suorittaessasi työtehtävää. Sen lisäksi, että tässä tilanteessa koet jo epäonnistumisesta johtuvaa häpeää, syyllisyyttä ja ehkä pelkoakin, mietit tunteiden vaikutuksesta vielä, mitä muut ajattelevat sinusta.

Tässä kohtaa yleensä stressihormonit nousevat ja uhkatutka ottaa vallan. Keho käy kierroksilla. Seuraavaksi saatat pohtia, mitä pomosi ajattelee sinusta. Epämukavat tunteet lisääntyvät. Jäät tilanteessa ikään kuin jumiin, vaikka kriitikko pyrkii saada sinut kohti parempaa. Tässä tilanteessa on hyvä aie, mutta kriitikko ottaa vallan.

Sen sijaan, että tapahtuman jälkeen olisit hetkeksi pysähtynyt, hengittänyt syvään, antanut keholle merkin, että ei ole hätää, sanot itsellesi ”olen inhimillinen, ensi kerralla teen asioita toisin ja se on täysin okei”, myötätuntoiset tunteet olisivat lisääntyneet ja olisit jatkanut myötätuntoisemmin seuraavan kerran, kierre viekin vain kauemmas. 

Jos ajattelet, että näin on käynyt sinulle – muissakin tilanteissa – se on täysin luonnollista. Se ei haittaa. Itse asiassa tähän on hyvin ymmärrettävä selitys jo ihan historiassamme, eikä sinussa ole millään tavalla mitään vialla. Ratkaisevaa on, mitä ajattelet nyt ja tästä lähtien. 

Sisäinen kriitikko pitää meidät myös hengissä 

Mielellä on luontainen taipumus arvioida, tutkia, tulkita ja arvottaa asioita. Se on kautta aikojen luolamiesajoista lähtien tulkinnut ympäristöä: Olenko vaarassa? Kuinka selviydyn? 

Jos ei tätä tutkaa olisi, eläisimme edelleen luolissa ja tekisimme käsin tulen. Arvioisimme, onko meillä turvallista liikkua. Taistelisimme selviytyäksemme. Skannaisimme jatkuvia uhkia ympärillämme. 

Tämä sama arviointijärjestelmä meissä on edelleen, vaikka emme elä enää samoissa olosuhteissa. Se kuitenkin hälyttää myös turhaan, jos annamme sen tehdä niin.

Yritämme usein vastata ulkopuolelta tuleviin vaatimuksiin samalla tavalla kuin uhkajärjestelmämme skannasi aiemminkin kaikkea ympärillään. Seuraava kaavio auttaa sinua hahmottamaan millaisena tämä kierre tiedostamattomana prosessina ilmenee.

Koemme epämukavia tunteita ympäristöstä johtuvista asioista. Tulkitsemme ne uhkaksi, myös tunteemme. Uhkakeskuksemme aktivoituu. Kehossamme herää taistele ja pakene -reaktion aikaan saamia tuntemuksia. Kiinnitämme lisää huomiota ongelmiin ja lisäuhkiin. Sitten kritisoimme itseämme tästä lisää. Haluamme katkaista kierteen ”haukkumalla itseämme” mutta se ei toimi…

Usein tästä syntyy stressiä ja liiallista kritiikkiä itseä kohtaan. Väli ankaruuden ja turhan itsensä syyllistämisen välillä on kuitenkin merkittävä. Tänä aikana sinun kannattaakin pitää tutkastasi lempeästi hyvää huolta, sillä elämme aivan erilaisten uhkien keskellä. Tarvitsemme erilaisia taitoja erilaisena aikana.

Ja näin sitä uudelleenohjelmointia voit alkaa harjoitella 

Toimivin tapa on tarkastella itseäsi, tutkaasi, omia ajatuksiasi ja toimintatapojasi toiveikkuuden ja rakentavan palautteen kautta.

Jotta kehitymme ja voimme elää hyvää elämää, on tärkeää, että opimme puhumaan itsellemme kannustavalla tavalla.

Skannausjärjestelmämme ei muutu, mutta voimme ohjelmoida siihen uusia ajureita. Ja nämä ajurit ovat toiveikkuus, lempeys, myötätunto ja kannustus. Meillä on nimittäin myös ”myötätuntoaivot”, joita aktivoimalla kriitikkomme hiljenee.

Lempeämpi puhe ei lannista sinua vaan inspiroi toimimaan toisin

Myönteistä puhetta itselleen voi opetella. Itseään kannattaa kohdella kuin parasta ystävää – nyt jos koskaan. Myönteinen puhe vaikuttaa suoraan itseluottamukseesi, rohkeuteesi toimia uusien asioiden äärellä ja toiveikkuuteesi.

Käänteisesti taas liiallinen häpeä vetää ihmistä sisäänpäinkääntyneisyyteen, ei luo turvallista tilaa oppia eikä turvallisuuden tunnetta. Jatkuvasti tällaisessa mielentilassa eläminen onkin todella uuvuttavaa. Kukaan meistä ei luonnollisestikaan jaksa olla jatkuvassa uhkatilassa. Pelko ja syyllisyys myös aktivoivat kriitikkoamme. 

Jos omia sisäisiä kriittisiä ajatuksia ei pysähdy tiedostamaan, on vaikeaa hahmottaa miksi on jatkuvasti paha olla. Itseään jatkuvasti syyllistävä, alas painava ja lannistava puhe vie voimia. Tiedostamaton kierre synnyttää negatiivisen ajatuskehän – se ei johda mihinkään, vaan pyörii ympyrää. Niin tunteiden, ajatusten kuin kehonkin tasolla. Näin kävi myös Terhin kohdalla.

Paitsi, kun katkaiset sen ja keskityt seuraavaan:

Kun tiedostat, koska suojavalmiutesi herää ja tunteitasi ja ajatuksiasi, voit päättää katkaista kehän pysähtymällä, hengittämällä syvään, jolloin annat kehollesi viestin ”ei hätää, kaikki on hyvin.” Kun valitset lempeyttä, myötätuntoa, kiitollisuutta, kannustusta tai rauhoittavaa kosketusta, kehosikin rauhoittuu. Alat kiinnittämään tietoisesti huomiota mahdollisuuksiin ja ratkaisuihin. Nämä vaikuttaa ajatuksiisi ja tunteisiisi. Ja kehä muuttuu ??

Emme voi samaan aikaan olla suojavalmiudessa ja samaan aikaan käyttää myötätuntoa. Se on mahdotonta… Kokeile esimerkiksi hymyillä siinä nyt itseksesi ja ajatella samaan aikaan ikäviä asioita. Se ei onnistu ??

Seuraavia työkaluja voit myös käyttää kierteesi katkaisuun. Ole sinnikäs ja harjoittele! Päätä tietoisesti toimia kerta toisensa jälkeen uudelleen ja uudelleen ja alat huomata, kuinka suuri vaikutus tällä on. Ja korostan, että jos et ole ollut tästä asiasta tietoinen aiemmin, on luonnollista ja inhimillistä, että tiedostamattomasti kritisoit itseäsi. Kokeile kuitenkin uteliaasti työkaluja ??

Ratkaisukeskeinen vs. kriittinen puhe 

  • Sinulla on kyky huomata mitkä asiat ovat sinun vaikutuspiirissäsi. Mihin asioihin sinä voit itse vaikuttaa niin ajatuksissasi, teoissasi kuin elämässäsi kokonaisuutena?
  • Tämä on yksi mun lempiaihe: joku tuo minulle ongelman ja saan kertoa hänelle ratkaisuja. (Vielä en ole törmännyt yhteenkään ongelmaan, josta ei saisi ratkaisua aikaan.) Meissä jokaisessa on tämä sama kyky -> ottaa ratkaisukeskeisyys käyttöön. Kun käännät sinua vaivaavan ongelman ratkaisuksi, ongelmat muuttuvat.
  • Toivo ja toiveikkuus vaikuttavat vahvasti kaikkeen siihen, kuinka itseäsi ja maailmaa katsot. Kuinka voisit olla toiveikkaampi? Millä tavalla se voisi näkyä ja tuntua omassa elämässäsi, suhtautumisessa itse itseesi?
  • Itselleen pehmoilu voi tuntua vaikealta, jos sitä ei ole harjoitellut. Kokeile kuitenkin rohkeasti. Kuinka hyvänä ystävänä olemista toiselle voisit soveltaa itseäsi kohtaan?
  • Mokat voi nähdä joko oppeina ja huomioida niistäkin hyvää. Voisitko täyden lannistumisen sijaan huomioida väkevää yrittämistä, sinnikkyyttä, hienoja tavoitteita ja kehittää niitä uudelleen onnistuen?
  • Kuinka sinä kannustat itseäsi? Kuinka puhut itsellesi?

Epäonnistuminen on epäonnistuminen vain siihen asti, kun olemme oppineet siitä jotain. Mikä tahansa tilanne, joka opettaa meille nöyryyttä, kohtuutta, viisautta itsen ja toisten suhteen, vastuuntuntoa, anteeksiantoa, asioiden syvällisempää tarkastelua ja parempaa päätöksentekokykyä – asioita, joilla on todellista merkitystä, ei ole pelkkä tappio.

– Marianne Williamsson

Vastaavasti samat toimii myös toiseen suuntaan…

  • Murehdi ja märehdit asioita, joihin sinulla ei ole valtaa vaikuttaa
  • Jäät kiinni painaviin tunteisiin
  • Puhut itsellesi rumasti, syyttäen ja vaatien
  • Ennen kuin mitään hyvää on tulossa, päätät valita pessimismin ja negatiiviset huomiot
  • Ongelmasta ongelmaan pomppiminen sen sijaan, että keskittyisit ratkaisemaan pulmia
  • Kun olet kuormittunut, vaadit itseltäsi saman verran kuin normaalisti tai jopa enemmän

Millä tavalla sinä kohtelet itseäsi? Kummalla työkalupakilla sinä voisit pidemmällä tähtäimellä elää merkityksellisempää elämää? ??

? Veera

Instagram veerajahn

Fb Eheyden Lähde

[email protected]

Lähteet mukaillen 

Neff Kristin. 2020. Itsemyötätunto. Opi suhtautumaan itseesi hyväksyvästi. Viisas elämä.

Neff Kristin & Germer Christopher. 2018. The Mindful Self-Compassion Workbook. A proven way to accept yourself, build inner strength, and thrive. Guilford Press.

Grandell Ronnie. 2015. Itsemyötätunto. Tammi. 

Grandell Ronnie. 2018. Irti itsekritiikistä. Löydä terve suhde itseesi. Tammi. 

Gilbert Paul. 2010. The compassionate mind. Robinson.

Gilbert Paul. 2021. Myötätuntoinen mieli. Viisas elämä. 

Hanson Rick & Mendius Richard. 2019. Buddhan aivot. Käytännön neurotiedettä onnellisuuteen, rakkauteen ja viisauteen. Viisas elämä. 

Virolainen Harri & Virolainen Ilkka. 2021. Sisäinen rauha. Viisas elämä. 

Virolainen Harri & Virolainen Ilkka. 2019. Mielen voima. Mielen vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin. Viisas elämä. 

Therapist Aid. 2021. The Cognitive Triangle. www.therapistaid.com

Vastaa