Kategoriat
Tunnelukot

Riippuvuuden tunnelukko – kun ei voi elää ilman toista ja oma itsenäisyys on vaillinaista

Löytyikö sinulta tunnelukko -testissä riippuvuuden tunnelukko? Voit oppia tässä julkaisussa tunnistamaan ja tiedostamaan lukon aktivoivaa toimintaa ja ajattelua, jotta pääset kiinni niihin hetkiin, kun lukko on mahdollista myös saada avatuksi. (Mikäli koko blogisarjan aloitusjulkaisu jäi jostain syystä sinulta välistä, pääset siihen kiinni täällä.)

Riippuvuuden tunnelukossa ei ole millään tavalla kyse siitä, että sinussa olisi vikaa. Lukolle on hyvin ymmärrettävä syy ollut syntyä suojaksesi. Enää et aikuisena kuitenkaan tarvitse sitä – se nimittäin vie vain kauemmas toisesta, kun riippuvuus saa toisen etäämmälle.

Tässä tunnelukossa ei olekaan kyse nimestä huolimatta riippuvuuksista, tämä on itse asiassa lähempänä läheisriippuvuutta, kun tarkastellaan lukosta syntyvää tunnekipua.

Parisuhteessa yhteenpuhaltaminen ja yhteisen suhteen vaaliminen on hyvin tärkeää. Kun toisella on riippuvuuden tunnelukko, sitä ei keskitykään perusasiaan vaan keskittyminen menee oman itsensä kanssa kamppailuun.

Riippuvuuden tunnelukko saakin kokemaan hyvin kipeää riippuvuuden kokemusta toisesta ihmisestä – kokemukset ilmenevätkin arjessa ja myös tunteiden tasolla näin:

  • Saattaa tuntua todella vaikealta tehdä itsenäisiä päätöksiä
  • Voi tuntua ylitsepääsemättömän haastavalta toimia omalla tavalla, vaikka se sisimmässä tuntuisikin viisaammalta
  • Yksin oleminen voi olla niin kipeää, ettei sitä halua kokea ja on saatava jatkuvasti tukea toiselta
  • Voi tuntea, että on vain kokonainen toisen seurassa

Riippuvuuden tunnelukko parisuhteessa ilmeneekin

Niin, että on vaikeaa esimerkiksi olla yksin kotona. Myös silloin, kun hetket itsenäiselle olemiselle ovat lähellä tulevaisuudessa, nousee huolestuneisuutta pintaan. Sitä ajattelee, kuinka pärjää, jos ei toinen ole saatavilla.

Riippuvuudesta aiheutuva huoli voikin vaikuttaa nukkumiseen. Päihteet voivat myös toimia korvaavina keinoina toisen läsnäololle – helpottaen riippuvuuden kipeitä tunteita.

Tunnelukon vuoksi

On vaikeaa tehdä asioita yksin – sitä toivoisi saavansa olla koko ajan toisen kanssa. Ja kun tunnelukko onkin aktiivinen, sitä pyrkii toimimaan jatkuvasti sen tuomalla turvan tunteen voimalla. Tunnelukko kuitenkin saa vain entistä enemmän kiinni toiseen ja pelkäämään itsenäisiä hetkiä. Kun ei ole oppinut, eikä välttämättä edes kokenut täyttä sisäistä turvan tunnetta, sitä toimii tietämillään ja oppimillaan malleilla.

Toisesta osapuolesta tämä toistuva kaava tuntuukin usein siltä, että on parisuhteessa ”aikuisen lapsen” kanssa. Riippuvuus tuo toiselle tunnetta siitä, että on jatkuvan vaatimuspommituksen alla. Toinen tukahtuu – kun joutuu kokemaan, että on vastuussa kumppanin pärjäämisestä. Vastuu oman elämän kantamisesta siirtyykin toisen harteille – toinen harvoin kestääkään ja sen sijaan ärsyyntyy ja turhautuu. Ja tämä on hyvin luonnollista, jos kumppani ei itse kärsi lukosta itse.

Riippuvuuden tunnelukko aiheuttaakin usein lapsen kaltaista käytöstä

Lukosta kumpuava ja vahvistunut toiminta on merkki siitä, että sisimmässä oleva aikuinen on heikko. Sitä tulisikin vahvistaa. Sen kautta tulee sisäinen turvan tunne, jota vaalimalla myös oma itsenäisyys vahvistuu.

Kun on helppoa olla itsensä kanssa, lukon toimintaimpulssi saa tulla, mutta sen mukaan ei tarvitse mennä. Ajan kanssa siitä on myös mahdollista irrottaa.

Riippuvuudesta kärsiminen onkin aikuisena tuskallista, sitä harvemmin kestää. Itsenäinen aikuinen ja riippuvainen lapsi sisällä kamppaileekin, koska tarvitsevat ymmärrystä ja kuulluksi tulemista. Eikä niitä voi tarjota kukaan toinen, ainoastaan lukon kantajana itse.

Riippuvuuden lukko tuokin usein kehän, jossa kamppailee osiensa kanssa, eikä tiedä, mitä toiselta suhteen osapuolelta haluaisi ja kaipaisi. Sitä käykin usein läpi lapsuudesta kumpuavaa toimintamallia lävitse. Kun välttelee lukkoaan, välttelee toista. Kun menee lukon mukana, menee överiksi.

Lukolle on kylläkin hyvin ymmärrettävä syy

  • Usein takana on malli siitä, että toinen vanhemmista on ollut ylihuolehtivainen – sitä ei ole itsenäistynyt tarpeeksi
  • Toinen taas on ollut etäinen ja näin sitä on oppinut korostetun itsenäiseksi

Jos asioita on tehty paljon puolesta ylihuolehtivan vanhemman osalta, on ollut helpompaa jättää vaikeitakin asioita tekemättä – vaikka ne olisivat juuri opettaneet itsenäisyyttä.

Myös vastuun pakeneminen on voinut olla yksi tapa välttää vaikeita päätöksiä – kun on antanut päätösvallan vanhemmalle, ei ole tarvinnut kantaa vastuuta itse.

Jos lapsena ei ole saanut tehdä sellaisia asioita kuin toiset, ei ole myöskään välttämättä oppinut samoja asioita ikätovereiden kanssa. Vastakohtana on myös voineet olla liian tiukat rajat, jotka eivät ole tukeneet itsenäisyyteen.

Huolehtiminen ja välittäminen onkin hyvää vanhemmuutta. Kun on kyse ylihuolehtimisesta, itsenäisyyden opettelu ei sujukaan niin helposti ja takkuaa myöhemmin.

Vaikka vaikeuksia olisi lapsena hyvä oppia kohtaamaan, liiallinen suojelu usein opettikin päinvastoin. Kun kannustus ja vierellä tukeminen olisi riittänyt, ei päässytkään kokeilemaan siipiään. Näin syntyi riippuvuuden tunnelukko.

Jos ei ole tuettu itsenäisyyteen, omiin taitoihin uskominen voikin tuntua todella vaikealta myöhemmin. Sitä ei välttämättä pyydä aikuisena apua, vaikka se olisi järkevää tai pyytää silloinkin, kun sitä ei tarvitsisi. Ristiriitainen tunne syntyykin siitä, että omaa itseluottamusta tulisi vahvistaa. Oman lapsuuden mallin tutkiminen voi tuoda paljon vastauksia aikuisena toistuviin kaavoihin.

Aikuisena sinun ei ole tarkoitus kieltää toisen tarvitsemista. Tarvitsevuuteen on lupa ja se on luonnollista. Saat hyväksyä sen. Tarvitsevuuden ei kuitenkaan tarvitse sulkea pois itsestään huolehtimista ja itsenäisen elämän säilyttämistä.

Myös toisen lapsen syntyminen perheeseen on voinut synnyttää lukon, kun on joutunut itsenäistymään liian nopeasti. Erilaiset sairastumiset ja suuret elämänmuutokset ovat voineet vaatia liian suuren harppauksen itsenäistymisen suhteen ikätasoon nähden. Silloin on joutunut hylkäämään oman tarvitsevuutensa. Tällainen on hyvin haavoittavaa. Luonnollisesti sitä on pyrkinyt suojelemaan itseään lapsena, mutta tapa kieltää inhimillinen tarvitsevuus jää päälle. Ja tästä seuraakin…

Kun toinen näyttää välittämistä, syntyy korostava kaipuu näyttää oma itsenäisyyden pyrkimys

Näistä tilanteista syntyy usein riippumattomuuden tarpeen näyttämistä – ei halua näyttää tarvitsevuuttaan, koska se ei ole aiemminkaan onnistunut. Sisimmässä onkin levottomuutta ja ahdistusta – sen sijaan, että olisi toisen kanssa läsnä.

Toinen pyrkii kehoituksin auttamaan ja suojelemaan: ”Ilmoita, kun olet perillä.” ja sisältä kumpuaa tarve töytäistä toiselle ”Huoh. Joo joo” sen sijaan, että arvostaisi välittämisen osoitusta ja ottaisi toisen samalla huomioon. Sen sijaan juuri näissä hetkissä muistuu liikaa toisen vanhemman ylihuolehtivaisuuden kokemukset. Riippumattomuus onkin vastakohta tunnelukolle, eikä siksi saa sitä auki.

Riippumattomuus luo toiselle epävarmuuden kokemusta. Kun kumppani ei tiedä, milloin riippumattomuus iskee, ei hän uskalla lähestyä. Torjunta tuntuu liian suurelta riskiltä otettavaksi. Jos ei näytä tarvitsevansa toista, on hyvin vaikeaa toisen tulla lähemmäksikään. Inhottava kierre, mutta hyvin luonnollinen.

Lukkoa voikin alkaa saamaan auki Sisäisen lapsen blogisarjan -kautta, jossa on mahdollisuus vahvistaa turvan tunnetta sisäisesti. Pääset koko sarjan aloitusjulkaisuun käsiksi täällä. Hyviä apukeinoja ja työkaluja saat myös ladattavien oppaiden muodossa tunnelukkojen läpikäynnin jälkeen – juuri kipeisiin hetkiin, kun et tiedä, kuinka toimisit.

Myös tulevasta trauma -blogisarjasta saat oppaan, joka sisältää valtavan määrän turvallisia selviytymiskeinoja, joilla voit vahvistaa sisäistä turvallisuuden tunnettasi.

Millaisia ajatuksia riippuvuuden tunnelukosta? 😊🙏

Tunnelukkomatkallasi mukana,

 💜 Veera

Instagram veerajahn
Facebook Eheyden lähde
[email protected]

Lue myös muista lukoista:

Mistä tunnelukoista kärsit eniten?

Alistumisen tunnelukko – kun omilla tunteilla ja tarpeilla ei ole merkitystä

Estyneisyyden tunnelukko – kun tunteitaan on hallittava jatkuvasti

Epäonnistumisen tunnelukko – kun oma arvo on sidoksissa saavutuksiin ja suorituksiin

Hylkäämisen tunnelukko – kun koet hylkäämistä silloinkin, kun siitä ei ole kyse ja lähelle hakeutuminen on vaikeaa

Hyväksynnän haun tunnelukko – kun on mukauduttava kelvatakseen

Kaltoinkohtelun tunnelukko – kun odottaa jatkuvasti tulevansa kohdelluksi huonosti ja hyväksikäytetyksi

Lähteet mukaillen

Takanen, Kimmo. Tunne lukkosi – Vapaudu tunteiden vallasta. 2011. WSOY.

Takanen, Kimmo. Murra tunnelukkosi. Työstä tunteet, toimi toisin. 2017. WSOY.

Takanen, Kimmo. Parisuhteen tunnelukot. Avaimia toimivaan rakkauteen. 2019. WSOY.

Young, Jeffrey E. Klosko, Janet, S. Suom. Tuulari, J. Avaa tunnelukkosi. Vapaudu elämään täydesti. 2014. Kansanvalistusseura.

Vastaa