Kategoriat
Sisin kriitikkomme ja itsemyötunto

Näin katkaiset kriittisen kehän ja pääset kiinni tietoiseen toimintaan

Koetko, että ajatuksia on välillä niin paljon, ettei niiden mukana tahdo pysyä? Ihmetteletkö, miksi jotkut tietyt hetket tai tilanteet muuttavat tunnetiloja ja tuovat mukana lisästressiä ja mielipahaa?

Itsekriittiset ajatuskehät ovatkin usein hyvin laajalle levinneitä ajatusmalleja. Syyllistävä ja rankaiseva puhe ovat osa meidän jokaisen sisäisen kriitikon ilmentymää. Se vaikuttaa huomaamatta meissä, ajatuksissa, toiminnassa ja laajemmin elämässämme niin kauan, kunnes sen äärelle uskaltaa uteliaasti pysähtyä.

Ennalta ehkäisevästi on mahdollista oppia sekä stressin hallintaa, että kriitikon omia ilmentymiä. Sekä haitallinen stressi, että kriittisyys vaikuttavat toisiinsa ja tuovat turhaan negatiivisia tunteita ja usein myös niissä märehtimistä.

Miten sitten on mahdollista oppia erottamaan syvemmin kriitikon ilmentymistä omissa ajatuksissa, kun muutenkin mieli tuottaa ajatuksia taukoamatta? Entä se stressaava tilanne, kun ei sillä hetkellä toimi kuin vaistonvaraisesti joko pakenemalla, hyökkäämällä tai lamaantumalla?

Ratkaisu löytyy tietoisesta läsnäolosta

Tietoista läsnäoloa voit harjoittaa mitä erilaisimmin keinoin: liikkeen, hengityksen, aistiharjoitusten, mielikuvaharjoittelun ja meditoinnin avulla. Alla olevasta kuvasta hahmotat, mihin tilaan tietoinen läsnäolo sinut vie.

Voimme toimia joko suojavalmiudesta tai turvavalmiudesta käsin. Molemmat ovat varmasti sinulle tuttuja jos oikein pohdit kuinka olotila vaikuttaa ajatuksiin ja tunteisiin ylipäätään elämässäsi. Näiden välissä on pieni taikakytkin, jota harjoittamalla voit toimia enemmän suojavalmiudesta käsin.

Meissä kaikissa on kuin kaksi tilaa. On se turvallinen valmius, kun asiat tuntuvat soljuvan ja kaikki on hyvin. Silloin on mahdollista tuntea rentoutuvansa, fiilis on myötätuntoinen, olo on luottavainen ja sitä näkee asiat laajemmin. Sitten on se suojavalmius, joka toimii päinvastoin. Usein väsyneenä, stressaantuneena, peloissaan ja haavoittuvaisena olo on kuin ääripää turvallisesta. Kun olemme suojavalmiudessa, emme näe asioita kovinkaan laajasti, kiinnitämme huomiota enemmän uhkiin ja ongelmiin kuin mahdollisuuksiin. Usein myös kipeät tunteet heräävät. Mutta kun alamme tiedostamaan asioita syvemmin ja laajemmin, voimme vaikuttaa aika merkittävästikin tähän yhtälöön.

Tietoisuuden kasvattaminen onnistuu monin eri keinoin. Mitä enemmän sitä harjoittaa, sitä enemmän voi kokea elämässä merkityksellisyyttä ja lempeyttäkin.

Meditointiin on paljon ohjattuja sovelluksia, joita löydät oikeastaan mistä tahansa verkosta. Seuraavasta kuvasta näet, mitä se sinulle mahdollistaa.

Mitä sinä voisit saada aikaan näiden hyötyjen kautta?

On kuitenkin olemassa muitakin oivia työkaluja harjoittaa myötätuntoisempaa elämää ja saada kiinni tietoisen läsnäolon hyödyistä: eli pysähtymisen kautta löytyvästä ratkaisevasta hetkestä vaikuttaa omiin ajatuksiin. Siitä taikakytkimestä, jolla voimme pompata useammin turvavalmiuteen.

Avain siihen on tiedostaminen. Voit pienin askelin oppia huomioimaan, koska taistele tai pakene -reaktiosi aktivoituu, eli juuri vaistonvarainen suhtautuminen stressiä tuottavaan tapahtumaan tai asiaan tai ihmiseen.

Silloin, kun tunnet itsesi stressaantuneeksi, kireyttä kehossa ja mielessä. Kun sisäinen kriitikko syyllistää sinua tai koet ahdistuneisuutta, hyvinvoinnin hetki on jo hyvin lähellä.

Pelkästään se, että kykenet erottamaan reaktion ja itsekritiikin, on tilanne, jossa voit oppia alkaa toimimaan toisin.   

Voit havainnoida asiaa myös näin: 

Silloin, kun olet kaikkein kriittisin itseäsi, ajatuksiasi ja toimintaasi kohtaan, voit valita pysähtyä, tiedostaa ja kuunnella itseäsi.

Huomioi tietoisesti itseäsi tällaisessa tilanteessa. Kuin tarkkailijan roolista. Uteliaasti. Voit valita olla itseäsi kohtaan
myötätuntoinen. Hyväksyä sinussa heräävät ajatukset ja tunteet. Olla itsellesi kuin paras ystävä. Tällöin voit ottaa myötätuntoisen suhtautumisen itseäsi kohtaan käyttöön tiedostamalla ja valitsemalla toisin.

Tällöin on hyvä ottaa pieni hetki, jarruttaa arjessa ihan vähän ja olla kannustava ja empaattinen itsellesi. (Tai sitten voit mennä stressaavan tilanteen mukana.) Mitä enemmän stressaava tilanne aiheuttaa kehossa tuntemuksia, kuten kireyttä, pulssin nousemista, hikoilua, halua paeta tilanteesta, häpeää ja ahdistusta, sitä oikeampi aika on kuitenkin suunnata ajatukset myötätuntoisesti itseäsi kohtaan ja hypätä turvavalmiuden puolelle.

Jos valitset luonnostasi sen alemman pallon tämän julkaisun ensimmäisestä kuvasta eli turvavalmiuden, olet jo hyvin pitkällä. Mikäli toimit useimmiten automaattisesti ylemmän pallon ja suojavalmiuden reaktiovaihtoehdon mukaan, kuulut enemmistön joukkoon. Ei siis hätää. Voit nyt oppia toimivamman tavan. Sillä…

Tietoisen läsnäolon harjoittaminen muuttaa ajatusrakenteita ja aivoja positiivisesti – aivan kuten psykoterapiakin

On siis vain luonnollista, jos toimit niin kuin sinulle on opetettu tähän asti. Harvemmin meitä on opetettu pysähtymään, kuuntelemaan itseämme tai tunteitamme.

Taistele tai pakene-reaktio on evoluution aikaansaama selviytymiskeino. Usein kaikki ympäriltä opitut uskomukset ja tavat vahvistavat entisestään sen aktivoitumista nykypäivänä, jos emme harjoita tietoisuuttamme. Mieli toimii, kuten sen kuuluu. Se kuitenkin tuottaa paljon myös kärsimystä, jos kulkee vain tiedostamattomasti sen mukana.

Jos et siis ole tietoisesti harjoittelut tyyneyttä etkä rauhallisuutta, ethän silloin voi myöskään oppia käyttämään niitä vaihtoehtoja automaattisesti stressaavassa tilanteessa.

Ahdistuneisuus, syyllisyys, levottomuus, häpeä, suru, pelko ja viha tuovat kaikki lisää tunteita ja kehotuntemuksina eteesi maailman, jota olet tottunut automaattisesti kulkemaan tunteidesi vietävänä. Siitä voi oppia pikkuhiljaa pois myötuntoisempaan ja läsnäolevampaan elämäntapaan.

Maailman tuoma ärsykemäärähän ei poistu, eikä taistele tai pakene-reaktio katoa meistä. Ärsykkeiden määrä ja paineet kasvavat, jos kuljemme jatkuvasti niiden mukana. Jos kiinnitämme niihin jatkuvasti huomiota.

Oppimalla soljuvamman ja keveyttä tuovan tavan suhtautua itseesi, kehoosi, ajatuksiisi ja tunteisiisi – saat enemmän voimia jokaiseen päivääsi. 

Itse asiassa…. Mitä enemmän harjoittelet, sitä enemmän alat tuntea läsnäolevaa tietoisuutta.

Kykenet itse valitsemaan, mihin huomiosi kiinnität. Ja huomiosi myös pysyy siellä, minne sen suuntaat. Huomion kiinnittäminen on kuin lihas, joka treenaamalla vahvistuu.

Saatat ajatella, että tämä on liian hyvää ollakseen totta.. mutta..

Ennakkoluulojen karistaminen on sinulle tässä vaiheessa hyödyksi

Usein uusi asia synnyttää pelkoja ja ennakkoluuloja kun alat oppia uutta. Se on ymmärrettävää. Me ihmisinä olemme luonnostamme mukavuudenhaluisia. Kaikki uusi ja ymmärtämätön pelottaa ja jännittää. Suosittelen kuitenkin rohkeasti kokeilemaan. Saatat kuitenkin pohtia seuraavia asioita…

”Pelkään, että minusta tulee laiska!”

Vaikka mieleesi putkahtaa nyt mahdollisesti huoliajatus siitä, että tulet laiskaksi ja saamattomaksi ja muutut hihhuliksi, ne ovat vain ajatuksia.

Anna niille lupa tulla ja mennä. Salli ne ja päästä menemään. Kun kohtaat itsekritiikkiä ja vaikeita tilanteita, tarkoitus ei ole antaa asioiden vain olla.

Ei ole tarkoitus jättää reagoimatta asioihin vaan ottaa opiksi vaikealta tuntuvista tilanteista. Voit oppia antautumaan uusille vaihtoehdoille näissä tilanteissa.

Kokeile rohkeasti seuraavaa:
  1. Pysähdy. Kun seuraavan kerran huomaat syyllistäväsi itseäsi myöhästyessäsi töistä tai tehdessäsi virheen, pysähdy. Voit ainoastaan keskittyä tiedostamaan syyllistävän itsekritiikin äänen. Se on jo iso askel.
  2. Seuraavaksi hengitä syvään, maadoitu hetkeen, anna kehosi rauhoittua. Tällöin alat huomaamaan asioita laajemmin. Rauhoittuneemmin. Näet asiat laajemmassa kuvassa. Et reagoikaan heti mieleen tulevan impulssin pohjalta.
  3. Voit tuntea turvallisen valmiuden. Siitä kumpuavat miellyttävät tunteet. Kuin ystävän roolista itsesi.
  4. Voit valita itse tietoisesti reaktiosi.
  5. Tällöin voit toimia viisaammin ja myötätuntoisemmin. Niin itseäsi kuin muitakin kohtaan. Arvojesi kautta, etkä enää heti hetkellisen impulssin pohjalta.
  6. Näin myötätuntoisuutesi lisääntyy.
  7. Ja hyvinvointisi lisääntyy.

Saatat nyt myös ajatella… ”Pelkään, että minusta tulee itsekäs…”

Saatat ajatella, että sinusta tulee itsekäs ja muita ajattelematon, koska kaikki energia kuluu jatkossa itseesi ja omiin reaktioihisi. Mitä luulet kuitenkin tapahtuvan, jos kaikki ahdistumisessa ja syyttelyssä kulunut aika tuleekin itse asiassa käyttöön sinulle voimavaroiksi? Eikö jäljelle jääviä voimavaroja voi kohdistaa myös toisiin?

Varmasti kohdennat huomiotasi myös syvemmin lähimpiin ihmisiin oppiessasi myötätuntoisemmaksi itseäsi ja ajatuksiasi kohtaan. Se heijastuu myös väistämättä ympäristöösi ??

Saatat ehkä myös pelätä, että jäät kiinni itsesääliin

Jos ajattelet myötätuntoa ja itsesääliä, eikö niiden huomattava ero ole juuri huomion suuntaaminen joko pysähtyneisyyteen ja vatvomaan elämäntyyliin (joka vitkuttelee eikä johda mihinkään) tai myötätuntoiseen tapaan, (kannustava ja rakentava tapa) joka sisältää kyvyn tehdä päätöksiä? Olla hyvä ja lempeä itselle rankaisevan ja vaativan itsekriittisyyden sijaan?

Pysähtyminen omien ajatusten äärelle on eri asia kuin pysähtyä säälimään itseään. Itsesäälissä pyöriminen ei johda ratkaisuun.

Kun toistat aiemmin edellä mainittua pysähtymisen tapaa ahkerasti, alat huomata, kuinka hyvin se toimii. Et jää kiinni kriittisyyden kehään. Sinusta ei myöskään tule outo, eikä kummallinen. Hyvinvointisi itse asiassa lisääntyy, koska alat toimia arvojesi kautta ja viisaammin. Siinä käy itse asiassa pidemmällä tähtäimellä seuraavalla tavalla:

Uusi tapasi toimia alkaa keskittyä kolmen suuremman pallon välille. Syntyy positiivinen kierre. Stressaavat reaktiot vähenevät. Koet myös vähemmän epämukavia tunteita. Ja tietysti myös vähemmän kriittisyyttä itseäsi kohtaan ?

”Pelkään, että muutun hihhuliksi..”

Jos ajattelet, että uusi tapa toimia on erilainen ja poikkeaa vanhasta, tarkoittaako se nimenomaan juurikin rohkeaa päätöstä toimia toisin eikä olla erilainen ja väheksytty ja kummallinen? On rohkeaa valita kohdistaa oma huomio ajatuksiin ja hyvinvointiin. Hihhulia se ei sinusta kyllä tee ??

Pelot ovat ymmärrettäviä aiempien kokemusten pohjalta uuden äärellä. Jos joskus on hakenut ympäriltään tukea saamatta sitä, väistämättä negatiivinen kohtaaminen jää mieleen. Meille ihmisinä olemme luontaisempaa kiinnittää kielteisiin asioihin huomiota.

Itsemyötätuntoinen elämäntapa ei tähtää kuitenkaan peloilla ratsastamiseen. Se nimenomaan helpottaa taistele ja pakene- reaktion lieventämisessä. Se helpottaa myös itsekriittisyyden kanssa.

➡️ Opithan uudella suhtautumistavalla juurikin pois aiemmasta ajatusmallistasi.

➡️ Siitä, joka tuotti ahdistusta, negatiivista ajatuskierrettä, vitkuttelua ja syyllistämistä. 

? Mikä parasta, opit kohtaamaan vaikeita tilanteita lämmöllä ja rohkeudella ja myötätunnolla. Et mene enää pelkojesi mukana vaan tiedostat, pysähdyt ja tarjoat itsemyötätuntoa ja suhtaudut myötätuntoisemmin elämään. Mitä enemmän tässä edistyt, sitä tyynemmäksi tulet. Sinussa on kyky harjoittaa myötätuntoisia valintoja itseäsi kohtaan. No kuinka voit harjoitella tietoista läsnäoloa?

Avaanpa hieman asiaa…

Jos ajattelet päivääsi ja kuinka paljon kykenet tekemään asioita täysin automaattisesti, mikä vie energiaasi samoissa tilanteissa enemmän?

➡️ Toimimalla tietoisesti toisin eikö vain?

Säästämme ihmisinä energiaa sillä, että kykenemme toimimaan arjessa tutulla totutulla tavalla. Tietoinen läsnäolo on automaattisen toimintasi vastakohta.

➡️ Alussa sinun tarvitsee hieman tehdä töitä, jotta opit olemaan läsnä.

➡️ Siksi, että se on taito, joka ei pysy yllä, jos ei sitä harjoita.

➡️ Kuitenkin, kun olet tietoisesti läsnä, voit aistia kaikkien aistiesi kautta eri tuntemuksia juuri tässä hetkessä.

➡️ Alat havaita tietoisesti nykyhetkeä, olemalla läsnä juuri nyt tässä hetkessä. Et menneisyydessä, etkä tulevassa.

➡️ Voit alkaa kokea olennaisen.

➡️ Alat huomata asiat, tunteet ja maailman sellaisena kuin ne ovat. Et värittämiesi ajatusreaktioiden pohjalta. Uskomustesi. Pelkojesi. Voit oppia antautumaan laajemmalle näkökyvylle, lisätä sisäistä turvallisuudentunnettasi ja antautua enemmän hyvän huomioinnille.

Aivan kuten lapsena olet voinut jäädä ihmettelemään vailla murheita aikuisten huolista jotakin kiehtovaa luonnossa. Vain sinä ja hetki. Vain sinä ja hämmentävä asia.

Voit kokea myös tietoisen läsnäolon hetken esimerkiksi silloin, kun sinulla on kylmä ja ihosi menee kananlihalle.

Voit myös kokea sitä kuunnellessasi lempimusiikkiasi tai nauttiessasi täysin jostain ruuasta tai jonkun seurasta. Silloin siirryt usein tähän hetkeen.

On kuitenkin kikkoja, joilla pääset siihen koska tahansa! Ja tässäpä niitä nyt tulee…

1. Tietoinen liikkuminen

Tietoisesti liikkumiseen keskittyminen kehittää tietoista läsnäoloasi. Voit perehtyä joogan maailmaan saadaksesi aivan uudenlaisen kokemuksen hetkessä elämiseen. Jooga on mitä loistavin tapa vahvistaa kehomieli -yhteyttä ja antautua nykyhetkelle.

Tässä harjoituksessa keskitytään kuitenkin kävelyyn:

  • Voit keskittyä tietoisesti kävelemään ja asioihin ympärilläsi, joita näet.
  • Ajatuksia saa tulla ja mennä.
  • Kohdista huomiosi vain aina lempeästi uudestaan kävelyysi, kun mielessäsi alkaa pyörimään uusia asioita. Hengitä tietoisesti syvään.
  • Harjoitus voi tuntua aluksi haastavalta ja voit turhautua sen äärellä.
  • Pikkuhiljaa opit kuitenkin huomaamaan, kuinka kävelyyn keskittyminen tuottaa läsnäolon tunnetta. Vahvistat juuri sitä mielen lihastasi kohdentamaan huomiotasi nykyhetkelle.
  • Voit alkaa huomata useammin kauniita asioita ympärilläsi.
  • Ajatusten vilinä saa kulkea vapaasti ja voit tuoda keskittymisesi aina uudestaan kävelyysi. 
  • Miltä tuntuu astua askeleita?
  • Miltä liikkuminen tuntuu kehossasi? 
  • Voit hyödyntää harjoitusta myös kesken päivän esimerkiksi työpaikalla. Voit ottaa pienen tietoisen kävelylenkin kesken päivän ja huomata, kuinka rentouttava vaikutus sillä itse asiassa kokonaisuutena on keskittymiskykyysi, palautumiseen ja ajatusvirrasta irrottamiseen. 
  • Alat huomata, mitä kaikkea ympärilläsi on. Äänet, tuoksut, tunteet, kehon liikkeen, nykyhetken.

Kävely on oiva tapa kiinnittää huomiota tietoisesti hetkeen. Voit myös kokeilla seuraavaa…

2. Sinulle mieluisalta tuntuvan asian tekeminen

  • Voit kirjoittaa, kuunnella musiikkia, piirtää tai vaikka tanssia. Mikä tahansa tekeminen käy, jonka parissa tunnet itsesi levolliseksi ja olet läsnä.
  • Työpäivän päätteeksi voi olla hankalaa keskittyä kuuntelemaan musiikkia. Sinulle saattaa tulla ajatuksia ”En pysty keskittyä nyt tähän.”, ”Koen oloni väsyneeksi.”, ”Nyt ei ole aikaa lorvia!” jne. 
  • Voit kuitenkin aina palata musiikkiin uudelleen.
  • Voit keskittyä tietoisesti sen aikaansaamaan tunteisiin kehossasi.
  • Voit keskittyä kuuntelemaan sanoja ja säveliä ja niiden aikaansaamiin tunteisiin, joita ne sinussa herättävät.
  • Voit pikkuhiljaa tuntea olevasi läsnä, juuri nyt tässä hetkessä.
  • Samaa voit kokeilla minkä tahansa taiteellisen aktiviteetin parissa. Vahvista tietoista läsnäoloa sinulle rakkaan, tyydyttävän ja mielekkään tekemisen parissa. (Valitse jotain työllesi vastapainoksi sopivaa. Jos esim. työskentelet päätteellä koko päivän, hakeudu vaikka luontoon.)
  • Se on hyvinvoinnin teko itsellesi. 

Keinoja on kuitenkin myös monia muita. Seuraava on sinussa mukana kulkeva tietoinen tyynnytin, vaikka et muistaisi ottaa sitä mukaan. Nimittäin hengitys…

3. Opeta itseäsi olemaan tietoisesti läsnä keskittymällä hengitykseesi

Hengitys on niin automaattista, että harvoin keskitymme siihen sen kummemmin.

Hengityksen laatu on kuitenkin suoraan verrannollinen kehotuntemuksiisi. Jos olet stressaantunut tai jännität, voit havaita hengityksesi heti olevan pinnallisempaa. Kuinka hengität nyt? Meneekö sisäänhengitys suoraan vatsaan saakka tällä hetkellä? Vai hengitätkö pinnallisemmin? ?

  • Keskittymällä tietoisesti hengittämiseen voit rauhoittaa mielesi ja kehosi, sillä aktivoit näin parasympaattisen hermostosi, joka vaikuttaa palautumiseen.
  • Voit aloittaa sulkemalla silmät ja tietoisesti keskittyä hengittämään syvemmin. Aivan sinne vatsaan saakka.
  • Hengitä pari kertaa vetämällä hitaasti keuhkot täyteen ilmaa nenän kautta ja puhaltamalla yhtä hitaasti suun kautta ulos. Helpotuksen tunne leviää koko kehoon pikkuhiljaa.
  • Jatka syväänhengittämistä ja tunne, miltä laajeneva rintakehä tuntuu.
  • Miltä hengitys tuntuu vatsassa? Koko kehossa? Sieraimissa? 
  • Harhailevat ajatukset saavat olla. Voit niiden ilmestyessä kohdistaa huomiosi aina lempeästi uudestaan hengitykseen. 
  • Voit pidentää harjoituksia kolmesta minuutista kahteenkymmeneen minuuttiin.

Näiden lisäksi voit kokeilla missä tahansa, pitkin päivää seuraavaa..

4. Aistiharjoitukset auttaa sinua maadoittumaan tähän hetkeen

  • Hengitä syvään ja rauhoitu.
  • Kokeile kuunnella, mitä ääniä ympärilläsi kuulet. Eriytä 2-3 ääntä. Mitä kuulet?
  • Tunne alla oleva maa tai jalusta, miltä tuntuu?
  • Onko kehosi kireä vai rentoutunut?
  • Huomioi värejä, joita ympärilläsi on.
  • Mitä haistat?
  • Mitä maistat?
  • Kiitä itseäsi. Tämä ei ole helppoa aluksi.
  • Vinkkinä: kokeile tätä missä tahansa. Myös luonnossa!

Seuraava harjoitus on myös mukava, voit tehdä siitä millaisen haluat. Ja voit käyttää sitä koska tahansa, missä tahansa.

5. Turvapaikka -hetki

  • Hengitä syvään.
  • Kuvittele sinulle ihanan turvallinen paikka.
  • Mieti, miltä sinusta siellä tuntuu. Millaisena tunnet kehosi?
  • Loikoiletko riippukeinussa?
  • Onko ympärilläsi värejä?
  • Onko paikassa rauhallista?
  • Kastatko varpaitasi järvessä?
  • Tunnetko auringon lohduttavan lämmön?
  • Kuvittele sinulle rakas ja turvallinen paikka ja visualisoi se mahdollisimman tarkasti silmät kiinni. Keskity aisteihisi ja maadoitu turvapaikkaasi mielessäsi. Miltä tuntuu? ?

Läheiset ihmiset, rakkaus ja läheisyys ovat myös rauhoittavia ja turvavalmiutta aktivoivia tekijöitä. Voit kokeilla seuraavaa…

6. Mielikuvaharjoitus miellyttävä hetki
  • Millainen on sinulle mielekäs ja rentouttava hetki?
  • Onko tilanteessa joku ihana rakas ihminen mukanasi? Onko hän hyväksyvä ja lämmin?
  • Mitä sanot toiselle?
  • Mitä hän sanoo sinulle?
  • Missä olette?
  • Anna aistiesi herätä ja viipyä mielikuvassasi.

Voit vaihdella aktiviteetteja. Pikkuhiljaa huomaat, että kehityt koko ajan enemmän ja enemmän. Opit olemaan läsnä. Mielen lihaksesi kehittyy ja vahvistuu.

Ja nämä ovat juuri niitä the hetkiä, jolloin opit myös kohdistamaan myötätuntoa itseäsi kohtaan ja siirtymään suojavalmiudesta turvavalmiuteen. Luovuuden kautta voit yhdistellä harjoituksia pitkin päiviäsi.

Miltä kuulostaa? Millaisia ajatuksia? ??

Tutustu myös:

Henkilöhaastattelussa itsemyötätunnon lempeyden lähettiläs kirjailija ja kouluttaja Taina Laane

Sisin kriitikkosi on uudelleenohjelmoitavissa

Tunnista kriitikkosi triggerit ja voit valita inhimillisemmän, lempeämmän ja kultaisen keskitien

? Veera

Instagram veerajahn

Facebook Eheyden Lähde

[email protected]

Lähteet mukaillen 

Neff Kristin. 2020. Itsemyötätunto. Opi suhtautumaan itseesi hyväksyvästi. Viisas elämä.

Neff Kristin & Germer Christopher. 2018. The Mindful Self-Compassion Workbook. A proven way to accept yourself, build inner strength, and thrive. Guilford Press.

Grandell Ronnie. 2015. Itsemyötätunto. Tammi. 

Grandell Ronnie. 2018. Irti itsekritiikistä. Löydä terve suhde itseesi. Tammi. 

Gilbert Paul. 2010. The compassionate mind. Robinson.

Gilbert Paul. 2021. Myötätuntoinen mieli. Viisas elämä. 

Hanson Rick & Mendius Richard. 2019. Buddhan aivot. Käytännön neurotiedettä onnellisuuteen, rakkauteen ja viisauteen. Viisas elämä. 

Virolainen Harri & Virolainen Ilkka. 2021. Sisäinen rauha. Viisas elämä. 

Virolainen Harri & Virolainen Ilkka. 2019. Mielen voima. Mielen vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin. Viisas elämä. 

Vastaa