Kategoriat
Häpeä

Myötätunto, turva ja tietoinen läsnäolo aseina häpeää vastaan

Kuinka paljon teet asioita, jotka eristävät sinua aidosta kohtaamisesta toisen kanssa aitona omana itsenäsi? Tunnetko usein tyhjyyttä vai todellista yhteyttä itseesi ja toisten kanssa? Onko sinun ehkä vaikeaa vastaanottaa kehuja? Onko myötätunto sinulle vierasta?

Entä jos kerron, että jokainen aiemmista kysymyksistä onkin mahdollisuus?

 

Häpeän tunteen juuret ovat syvällä

Mitä kovemmin häpeän tunne on pinttynyt osaksi elämäämme, sitä vaikeampaa on luonnollisesti tulla kohdatuksi omana aitona itsenään.

Haavoittuvaisuuden esilletuominen voi tuntua tuskallisen epämukavalta ja uudelta. Aivan kuin tekisi mieli juosta lujaa karkuun, eikä palata enää tunteen äärelle takaisin.

On vain ymmärrettävää, ettei ole lainkaan ilmiselvää tuoda itseään esiin, jos ei siihen ole tottunut. Kukaan esiintyjäkään ei ole luontaisesti esiintyjä, siihen opitaan askel kerrallaan, valmistautuen ja kasvaen.

Harvoin kuitenkaan näemme valmistautumisen ja kasvun askeleita, ainoastaan lopputuloksen toisten saavutuksista ympärillä pauhaavan median ansiosta.

Vertailemme jatkuvasti itseämme toisiin. Media ja markkinointi mahdollistaa mitä loistavimman alustan häpeän tunteen aktivoitumiselle. Olemme ihmisinä laumaeläimiä ja pyrimme kehittymään jatkuvasti sopeutuaksemme yhteisöön.

Vaikutteisiin huomioon kiinnittäminen tuo kuitenkin suojan kohtuuttomuuksiin pyrkimiseltä ja liiallisen häpeän tunteen aktivoitumiselta – jättäen tilaa kohdata avoimuudella, rakkaudella ja läsnäololla.

 

Häpeä on kollektiivista ja törmäämme sitä ruokkiviin ja kasvattaviin tilanteisiin kaiken aikaa

Useat televisiosarjat tähtäävät siihen, että katsoja saa nauttia toisen nöyryyttävästä kohtelusta. Viihde luo alustoja nöyryyttäviin tilanteisiin, joissa häpeä kukkii. Huumorin varjolla oikeutetaan jatkuvasti nöyryyttävää kohtelua, vaikka se ei ole millään tavalla maski, jonka kautta nöyryyttämistä tulisi suvaita.

Usealla työpaikalla on edelleen pelolla johtamisen kulttuuri, jossa johtajan oma riittämättömyyden tunne projisoidaan työntekijöihin.  Sen sijaan, että oltaisiin avoimia ja vaalittaisiin tiimihenkeä, roolit ovat usein ristiriitaisia.

Syyllisten etsiminen luo valtavan määrän turvattomuutta. Tällaiset työpaikat ovat ilmapiiriltään todella paineisia ja ihmisiä uupuu tämän ”näkymättömän voiman” vaikutuksesta, eli häpeästä ja pelon yhdistelmästä.

 

Sotatraumojen taakka painaa edelleen

Sotatraumat ja niiden kautta vaikeneva ja tunneilmapiiriltään kylmä kulttuuri on lähempänä meitä, kuin osaamme aina edes ajatella.

Kovin kauaa ei ole siitä, kun on täytynyt selviytyä. Sodista palanneet sankarit eivät ole tahtoneet palata kipeisiin kokemuksiin. Äidit ovat tekemisellään ja varmistamisellaan tuoneet rakkautta perheisiin sanoittamisen sijaan.

Tästä syystä monen elämästä puuttuu malli keskustella vaikeista asioista ja kohdata vaikeita tunteita. Kun ei tule kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään, se tuottaa ymmärrettävästi valtavan määrän häpeää. Usein myös vuosia, ihmisen tiedostamattaan. Täysin turhaan.

Kun otamme huomioon kaiken menneisyyden, tämän hetkisen suorituskeskeisyyttä arvostavan yhteiskunnan ja yksilökeskeistä vahvuutta arvostavan länsimaisen mallin, olemme aika uuden edessä, nopeasti ja kovalla vauhdilla.

Kannamme kohtuutonta tunnetaakkaa mukanamme, mutta se tarjoaa meille myös mahdollisuuden. Mahdollisuuden tunteikkaaseen, avoimempaan ja myötätuntoisempaan elämään.

Tärkeintä on oppia erottamaan kollektiivinen, periytyvä ja projisoitu häpeä toisistaan. Tunnetyöskentelyn kautta oppii vetämään rajoja, lisäämään sisäistä turvallisuuden tunnetta ja toimimaan hyväksyvämmin itseään kohtaan. Missä on myötätuntoa, ei liialliselle häpeälle löydy kasvualustaa.

 

Myötätunnolla voimme ankkuroitua häpeän tunteen läpi

Häpeän juurtunut pinta meissä on kova, mutta sen läpi on mahdollista eri työskentelytavoilla päästä lävitse – kohti aitoutta ja turvallista kohtaamista muiden kanssa.

Tarvitsemme turvallisia kohtaamisia tunteidemme jäsentämiseen ja niiden kanssa toimimiseen. Siksi liiallisen häpeän tunteen kanssa ei kannata jäädä painimaan yksin.

On vaikeaa olla häpeän kanssa sinut, jos ei sen äärelle pysähdy sekä kehollisesti, että psyykkisesti. On eri asia kokea koko keholla asioita kuin älyllisellä tasolla tiedostaa uusia tapoja. Tiedosta lukeminen ja sen muuttaminen ymmärrykseksi muuttaa toimintaa lempeämpään ja itsestään välittävämpään suuntaan vaatii oivalluksen. Voimme lukea hyvinvointivinkkejä, mutta on eri asia viedä ne tapoina osaksi arkeamme. Aloitetaan siis kokeileminen.

 

Tiedostatko, kuinka tunteet kehossasi tuntuvat?

Osaatko kertoa tarkasti, miltä ilo tuntuu kehossa? Entä rakastuminen?

Niin ajatukset kuin tunteet tuottavat kehoomme tuntemuksia, jotka tuntuvat eri voimakkuudella ja eri kohtaa.

Jos häpeän tunnetta ei osaa sanoittaa tai tunnistaa, myötätuntoakin on vaikeaa alkaa tarjoamaan itselleen. Sen oppiminen ei ole koskaan kuitenkaan liian myöhäistä.

Kiireessä toimimme autopilotilla, emmekä usein ehdi jäsentää tunteitamme. Tukahdutamme myös ymmärrettävästi päivän aikana paljon negatiivisia tunteitamme toimiessamme eri yhteisöissä.

Tärkeintä olisi palata näiden kipeiden tunteiden pariin myöhemmin ja kohdata ne lempeydellä. Ei juosta karkuun, eikä vältellä vaan antaa niille huomiota.

Emme arjessa usein edes huomaa, kumpaa tunnetta tunnemme: pelkoa vai häpeää. Kehotuntemuksina tunteet muistuttavat niin paljon toisiaan.

Alla olevasta kuvasta voit tutkia, miltä tunteet tuntuvat ja pohtia erilaisia tilanteita ja tapahtumia elämässäsi kunkin tunteen kohdalla.

 

Kuva: Lauri Nummenmaa. Aalto-Yliopisto. 2014.

 

Turvallinen tilanne mahdollistaa häpeän ja pelon tunteiden käsittelyn

Negatiiviset tunteet voi oppia jäsentämään ja paikantamaan, aivan kuten positiivisetkin.

Kun oman kehon äärelle pysähtyy tietoisen läsnäolon avulla, voi oppia tunteiden tuomien kehotuntemusten tulevan, tuntuvan ja hiipuvan. Saa tuntua, mutta voimme itse valita, kuinka toimimme.

Häpeän tunteen ei tarvitse olla enää sietämätön ja aiheuttaa samoja tapoja toimia, mitä aiemmin. Tunnetta voi oppia tyynnyttämään ja hyväksymään. Se myös lipuu nopeammin pois, kun teet sille tilaa tulla, olla ja lähteä.

Tunnetyöskentely tuottaa rauhallisuutta ja parantaa itsetuntemustasi. Häpeän tunne voi kertoa sinulle enemmän kuin uskotkaan. Se parhaimmillaan muuttaa elämäsi kokonaan.

Olemme usein nimittäin hyvin vaativia ja ankaria itseämme kohtaan. Harvoin muut vaativat meiltä niin paljon, kuin me itse itseltämme. Kun tunteiden ja kehonsa tuntemuksille antaa päivittäin aikaa, tallettaa rahaa sisäisen voiman pankkiin. Tänään on hyvä aika alkaa sijoittaminen.

 

Myötätunnon avulla voimme alkaa tehdä sovintoa häpeän tunteen kanssa

Myötätunto on niin paljon enemmän itseämme kohtaan, kuin pelkkiä tyhjiä sanoja. Voimme nimittäin tehdä myötätuntoisia tekoja itsellemme ja tuntea myös kehossamme niiden voiman.

Mitä kovempi on häpeässä kasvetun verhon paksuus, sitä haastavampaa on myös alussa päästää sisään armollisuutta, pehmeyttä ja lempeyttä. Se kuuluu asiaan.

Ankaruus ja vaativuus ovat vain enemmän kuin ymmärrettäviä keinoja selvitä häpeän tunteen kanssa.

Itsemyötätuntoa voi harjoittelun kautta kuitenkin oppia. Osaathan olla empaattinen jo luonnostaan muillekin. Sen suuntaaminen itseesi on vain taidon soveltamista.

Itselleen hyvän tarjoaminen voi olla alussa vierasta, mutta kaikki uusi tuntuu alussa siltä. Selviät varmasti.

 

Tietoisen läsnäolon harjoittamisella voimme opetella eriyttämään ja tutkimaan tunteitamme

Tietoinen läsnäolo on kanava huomata ajatusten olevan ajatuksia – eikä tosiasioita. Sen harjoittamisen avulla lisäämme yhteyttä kehon ja mielen välillä ja voimme hyväksyä tunteita ja ajatuksia arvottamatta niitä. (Voit lukea lisää tästä.)

Kehotietoisuus avautuu meille esimerkiksi tietoisen hengittämisen myötä. Syvään hengittäminen ja pitkät uloshengitykset aktivoivat parasympaattista hermostoamme.

Parasympaattinen hermosto vaikuttaa palautumiseen ja rentoutumiseen. Voimme antaa keholle ja mielelle rauhoittavan viestin aktivoidessamme parasympaattisen hermoston vagushermon.

 

Mikä vagushermo?

Tärkeitä tehtäviä tällä hermolla on paljon. Se on tärkein tiedonvälittäjämme kehomieliyhteydessä. Vagushermo on salainen aseemme stressiäkin vastaan. (Julkaisun lopussa pääset aktivoimaan omasi.)

Kuva: vagus.net

Vagus tarkoittaa kiertäjää eli puhutaan kiertäjähermosta. Vagushermo kiertää ympäri kehoasi ulottuen aivorungosta kaikkiin tärkeisiin elimiin ja yhdistäen ne.

Se on kehosi pisin ja monimutkaisin hermo. Vagushermoa voi ajatella kehon valtatienä, josta viestit kulkeutuvat kaikkialle muualle.

Tämän hermon aktivoiminen onnistuu lukuisilla eri keinoilla.

Tietoisen läsnäolon harjoituksilla opetamme kehollemme, ettei ole hätää. Kun rauhoitumme, syntyy turvallinen tila kohdata tunteita. Opimme antautumaan sille, mikä on.

Tunteen kohtaamisessa on kysymys tunteen sietämisestä, sen kanssa olemisesta, arvottamatta sitä. Tutustumalla tunteisiimme voimme saada yllättäviäkin vastauksia itsestämme. Tunteitaan kuuntelemalla oppii tuntemaan itseään syvemmin. Rohkea uskaltaa katsahtaa myös omiin varjoihin. Itse asiassa tietoisen läsnäolon harjoittaminen voi muuttaa elämäsi täysin.

 

Häpeän tunne voi kertoa myös muutostarpeista

Joskus häpeää voi olla kantanut tiedostamattomasti pitkään. Näin ollen itseensä uudelleen tutustuminen voi saada eheytymään. Tällöin voi muuttua myös omat valinnat ja ympäristökin, kun omanarvontunto vahvistuu.

Liiallisesta häpeästä irrottaminen voi saada aikaan muutoksen tuulet, jotka voivat perustua tärkeiksi kokemiin arvoihin, merkityksellisyyden kokemuksiin ja oman aidon identiteetin löytämiseen. Aidon ja rakkaudellisen identiteetin.

 

Ohjauksessa esiin noussutta

Mieleeni on jäänyt syvimmin kohtaamiset, joissa on herätty siihen todellisuuteen, että rakkaus ei ole mitään, mitä kuuluu ansaita. Se on ihan jokaista varten.

Kohtaamiset, joissa on harjoituksen kautta alettu löytämään elämään aikaa kiireen ja suorittamisen alta karsimalla turhia ja merkityksettömiä asioita pois.

Kohtaamiset uskaltautumisista kertoa haaveistaan ääneen ja häpeästä irrottamalla rohkeutta saaden uskaltaa kurottautua viimein niitä kohti. Viimeisimpänä alanvaihtaja, joka oli kuullut koko elämänsä olevan huono ja kykenemätön unelma-alalleen.

Kannustuksen ja tunnetyöskentelyn avulla hän opiskelee tällä hetkellä unelmiensa ammattiin. Hän ei antanut lukuisten muiden kanssa liialliselle häpeälle valtaa.

 

Anna muutokselle aikaa

On kovin kaunis ajatus, että muutosprosessin voi toteuttaa hetkessä. Ei ole olemassa kuitenkaan pikahelpotusta, vaan työ itsensä kanssa vaatii toistoja. Siihen kuuluu myös takapakkeja, kuten mihin tahansa muutokseen.

Onnistumisen mahdollisuus on kuitenkin sitä suurempi, mitä sitoutuneempi on työstämään kipeät tunteet ja ajatukset.

Toistojen kautta on mahdollista juurruttaa erilaisia toimintatapoja, tuoda inhimillisyyttä elämään ja päästää irti kieltämisestä ja pakoilusta.

Kun omalle häpeän tunteelle alkaa tarjoamaan sovinnon kättä, alkaa vapautumaan sen yliotteesta. Voi toimia toisin, myötätuntoisemmin.

Pikkuhiljaa on mahdollista elää vapautuneemmin ja ennen kaikkea lempeämmin itsensä hyväksyen ja kurottautua kohti toisia. Voi uskaltaa alkaa tavoitella niitä asioita, joita sisimmässään kaikkein eniten kaipaa.

Ei tarvitse pelätä omaa haavoittuvuuttaan ja suojautua jatkuvasti – saa tuntea aidosti ja puhtaammin ja tulla huomioiduksi suojautumatta ja peittelemättä.

Erilaisten harjoitusten ja työkalujen kautta voi opetella uusia näkökulmia ja tapoja toimia. Työskentely on myös palkitsevaa ja lisää voimavaroja ja itseymmärrystä. Ja nämä ovat oman elämäsi tärkeimmät asiat, joihin voit panostaa.

 

Kokeile katsoa seuraavat videot, joilla voit harjoittaa tietoista läsnäoloa:

Arto Pietikäinen, Joustava mieli – Tietoinen syvähengitys

Terapeuttinen meditaatio – Tunteen muuttaminen positiiviseksi

Mielen rentoutus – Vapaudu stressistä

Saavutitko rentoutuneen tilan? Eikö rauhoittuminen tunnukin mukavalta? Miltä myötätuntoinen itsesi kohtelu tuntuu?

 

Rauhallinen tila mahdollistaa valinnan siitä, kuinka reagoimme

Tunnemme itsemme erityisen suojattomiksi ja haavoittuvaisiksi ollessamme nälkäisiä ja väsyneitä.

Tällaisen tunteiden virran saa katkaistuksi pelkästään pysähtymällä ja tarkkailemalla omaa tunnetilaa hyväksyvästi.

Voit nimetä tunteen ja se helpottaa oloa. Tunteiden virta hellittää ja olo keventyy. Pikkuhiljaa tunteiden paino kehossa laskee. Harvoin mikään tunne kestää yli 10 minuuttia kauempaa.

Alla olevasta kaaviosta näet, kuinka tunne muuttuu negatiiviseksi virheellisestä tulkinnasta ja kuinka sitä pyritään usein hallitsemaan ja mitä siitä seuraa tunteen hyväksyvän ilmaisemisen sijaan.

 

Tunnistatko jotain toimintamallia?

 

Tietoinen läsnäolo mahdollistaa toimimaan toisin

Kun voimme rauhassa keskittyä tunteisiimme, kaavio näyttääkin aivan erilaiselta.

 

Huomaatko, kuinka paljon tunteet voivat meille itsestämme kertoa? Eikö ero olekin valtava? Mitä häpeän tunteen äärelle pysähtyminen ja myötätunto voisi sinulle mahdollistaa?

 

♡ Veera

 

Lue myös:

Häpeän tunne naamioituu usein toisten tunteidemme ja roolien taakse

 

Lähteet mukaillen:

Ronnie Grandell. Itsemyötätunto. Tammi. 2015.

Timo Klemola. Mindfulness. Docendo. 2015.

Jon Kabat-Zinn. Olet jo perillä. Viisas elämä. 2016.

Ben Malinen. Häpeän monet kasvot. Kirjapaja. 2012.

Kaisa Peltola. Häpeän alkemia. Viisas elämä. 2020.

Katja Myllyviita. Psykologilehti. Häpeä lievittyy myötätunnolla. 12.8.2020. https://psykologilehti.fi/hapea-lievittyy-myotatunnolla/ 

Polyvagaalinen teoria ja emotionaalinen trauma. Leikola, A., Mäkelä, J. & Punkanen, M. Duodecim. 2016;132(1):55-61. https://www.duodecimlehti.fi/duo12910

Kuvalähteet: Lauri Nummenmaa. Aalto-yliopisto. Aalto-yliopiston tutkijat paljastavat tunteiden kartat kehossa. 2014. Artikkeli osoitteessa:  https://www.aalto.fi/fi/uutiset/aalto-yliopiston-tutkijat-paljastavat-tunteiden-kartat-kehossa

Vagus.net

 

Vastaa