Kategoriat
Traumoista toipuminen

Mikä on trauma ja kuinka se oireilee?

Tässä blogisarjassa tulee olemaan paljon materiaalia, joka voi nostaa kipeitä reaktioita pintaan. Jos sinulla on siis sisäisesti turvaton tunne, etkä ole aivan varma, pystytkö käsitellä traumaattisia asioita, suosittelen jättämään sarjan väliin tai käymään aiheita yhdessä ammattilaisen kanssa lävitse.

Trauma -sanaa väläytellään meillä mediassa usein. Myös monen puheissa kuulee kerrottavan traumaattisista tapahtumista ja itse traumoista, mutta mikä trauma varsinaisesti sitten on ja millä tavalla se oireilee? Voiko traumalle tehdä jotain? Kannattaako se purkaa? Millaisia vaikutuksia sillä meihin on?

Traumojen tunnistaminen, yksilötasolla niiden ymmärtäminen ja traumatisoitumisen sanoittaminen on tärkeä osa työtäni. Käsittelemättömät traumat ja niistä koituvat voimakkaat oireet vaikuttavat merkittävästi ihmisen elämään.

Pelkästään oman traumasi tiedostaminen ja sanoittaminen on todella tärkeä askel eteenpäin toipumisen matkalla. Sen, minkä tunnistamme, sille voimme antaa ymmärryksemme ja huomiomme. Traumat vaikuttavat aina uskomuksiin itsestä ja maailmasta. Siten sen tiedostaminen ja siitä toipuminen on myös itsestään välittämisen teko.

Joka ei koskaan putoa raiteilta ja mene rikki, jatkaa aina samaa rataa ja on turvassa suurelta murheelta ja suurelta onnelta.

– Tommy Tabermann

Trauma määritelmänä

Traumaksi määritellään henkinen tai fyysinen haava. Tällaisen haavan aiheuttaa jokin tapahtuma, joka saa aikaan traumaattista stressiä. Ihmisestä riippuen traumatisoivaksi tapahtumaksi voidaan katsoa mikä tahansa uhkaava tilanne, joka aiheuttaa voimakkaita ja elämää häiritseviä reaktioita.

Traumaattisia tapahtumia voi myös sattua samaan aikaan monelle henkilölle. Sekä yksilölle, että yhteisöille ja perheille voi osua järkyttäviä kokemuksia kohdalle – yhteisöllisiä traumoja ovat mm. suuronnettomuudet ja sotatila.

Trauma ei ole se, mitä sinulle tapahtuu. Trauma on tulos siitä, mitä sinussa tapahtuu traumatisoivan tapahtuneen vuoksi.

Gabor Maté

Traumat jaetaan kahteen tyyppiin

Yksittäinen tapahtuma aiheuttaa niin kutsutun I-tyypin trauman. Näistä selvitään yleensä hyvin, kun traumaa päästään purkamaan nopeasti tapahtuneen jälkeen. Osalle riittää toipumisen mahdollistumiseen läheisiltä saatava tuki ja myötätuntoinen suhtautuminen itseen traumaattisen tapahtuman jälkeen. Traumaa päästään purkamaan turvallisissa olosuhteissa pian.

Toistuva tapahtuma aiheuttaa II -tyypin trauman. Tällainen II -tyypin trauma syntyy sarjasta tapahtumia, joiden kesto ja sisältö voivat vaihdella, mutta tästä syntyvä sisäinen kokemus on täynnä kauhua, turvattomuutta, voimattomuutta ja lamaantuneisuutta. Tällainen tila näkyy psykofyysisesti ihmisessä mitä erilaisimmin oirein. 

Traumaattiset olosuhteet ovat tällöin ihmiselle ”normaalia arkea”. Toistuva kaltoinkohtelu, parisuhdeväkivalta, perheväkivalta, seksuaalinen väkivalta, laiminlyönti sekä hylkäämiset aiheuttavat kakkostyypin traumoja. Kun traumatisoituneena on kokenut jotain niin sietokyvylle vaikeaa, ettei pysty kohtaamaan olosuhteita, kakkostyypin trauma jää oireilemaan.

Tällaisten tapahtumien kanssa ei tarvitse missään nimessä jäädä yksin. Trauma luo nöyryytyksen kokemuksen, joka tuo syvän häpeän tunteen. Siitä irrottaminen mahdollistaa avulle avautumisen.

Olosuhteet, joissa meillä on oikeus kokea turvaa, välittämistä, hyvää vuorovaikutusta ja huolenpitoa – muuttuvat traumatisoiviksi olosuhteiksi, kun toinen ihminen tekeekin jotain niin kipeää, ettei oma sietokyky kestä olosuhteita.

Kakkostyypin trauma syntyy, kun normaalisti välittävän henkilön käytös onkin täysin päinvastaista – ja siksi näiden käsittely on valtavan tärkeää, ei lainkaan häpeän asia.

Tämä maailma ei tarvitse enää yhtään ilkeää sanaa, ei yhtään nyrkin iskua, ei yhtään aseen laukausta. Tämä maailma tarvitsee lempeitä sanoja, hyviä tekoja ja kaikista eniten tämä maailma tarvitsee rakkautta.

– Rakkaudenmurusia

Sekä läheisen aiheuttama tapahtuma voi aiheuttaa kakkostyypin trauman, mutta myös lapselle aiheutuvat traumat oireilevat samalla tavalla. Traumojen takana voi olla vanhempien hoitamattomia haasteita, kuten mielenterveysongelmia. Näiltä lapsi ei ole kyvykäs suojautumaan itse. Lapsi ei ymmärrä tapahtunutta, eikä pysty käsittelemään sitä. Syntyykin usein kiintymyssuhdetrauma.

Lapsena on lojaali vanhemmilleen, vaikka olosuhteet olisivat vahingolliset

Tämän takia myöhemmin aikuisena ei välttämättä muista, millaisia tapahtumia on kokenut, eikä osaa yhdistää oireita traumaattisiin tapahtumiin. Mitä nuorempana lapsena on kokenut haitallisia olosuhteita, sitä heikommin nämä jäävät tietoiseen muistiin. Muistikuvat voivat myös olla epätarkkoja, mutta eivät poista traumojen olemassaoloa.

Siksi traumojen kohtaaminen ja parantaminen on pelkällä älyllisellä tasolla haastavaa, koska traumakokemus on myös kehossa ja kehomuistissa. Järjellistäminen ei siis auta sen purkuun.

Voimme ymmärtää järjellä asioita, mutta kokonaisvaltaisesti kokemus ei muutukaan pelkällä tahdonvoimalla tai ajattelemalla toisin.

Tarvitaan kokonaisvaltaisesti turvalliset olosuhteet lisätä sisäistä turvallisuuden tunnetta, ymmärtää trauman aiheuttamia oireita ja toipumiseen mahdollistava välittävä kokemustila.

Hyvä uutinen on se, että traumansa voi kohdata turvallisen ihmisen kanssa. Traumoista on mahdollisuus toipua. Ja terapiassa tämä tila voidaan mahdollistaa.

Jokaisesta heikosta kohdastasi ole kiitollinen: yhä on muurissa aukko pahan lähteä ja hyvän tulla.

– Tommy Tabermann

Kuinka trauma meihin vaikuttaa?

Trauman vaikutukset ovat moninaisia ja ne vaikuttavat ihmisiin eri tavoin. Tunnistankin traumoja poikkeuksellisen helposti erityisherkkänä hyvin lyhyessä ajassa.

Trauma vetääkin ihmisen sisäisen turvallisuuden tunteen kuin maton alta. Tällöin luottamus on vaikeaa uusissa ihmissuhteissa ja traumatisoituneena on jatkuvasti varuillaan – silloinkin, kun ei ole todellista vaaraa.

Trauman aiheuttamat oireet ovat sekä kehollisia, että psyykkisiä – siten ne heijastuvat myös sosiaaliseen elämään.

  • Traumakokemus tunkeutuu usein mieleen myös toistuvina muistikuvina, unina ja myös erilaisina tuntemuksina. Trauma vaikuttaa vireystilaan ja sen säätelyyn, jolloin optimaalista vireystilaa on haastavaa ylläpitää.
  • Luonnollisesti vireystilan säätely vaikuttaa arjen sujumiseen, opintojen ja työn kanssa pärjäämiseen. Trauma vie valtavan määrän energiaa – siten se vaikeuttaa elämää ja sitä myös elää kuin ”puoliliekillä.”
  • Kontrolloimisen tarve on yksi yleisimmistä asioista, joilla traumatisoituneena pyrkii saavuttamaan sisäisen turvallisuuden tunteen. Se voi olla ulkoisten asioiden kontrollointia, mutta myös toisten ihmisten.
  • Välttely on myös yksi ymmärrettävästi luonnollinen keino toipua itse traumasta, mutta se kaventaa vain pidemmällä tähtäimellä trauman kokeneen elintilaa ja omia mahdollisuuksia sekä ihmissuhteita. Kun toimii näin tahtomattaan trauman pakottamana itseään vastaan haitallisesti, onnistuneet kokemukset jäävät myös kokematta. Tämän takia trauma kapeuttaa kokijansa elintilaa ja on surullista -vankeuttavan häpeän tunteen tuoman taakan vuoksi.
  • Traumat oireilevat myös ihmissuhdevaikeuksina ja haitallisina kaavoina vuorovaikutuksessa.
  • Tunne-elämä voi kärsiä ja kontaktien luominen voi olla hyvin haastavaa. Vaikka rakkaus ja toisen ihmisen välittäminen toimisi parantavana ja korjaavana kokemuksena, trauma vaikeuttaa usein myös ihmissuhteen aloittamista ja syventymistä.
  • Traumatisoituneena on hyvin usein tyypillistä hakea hallinnan tunnetta myös päihteiden kautta. Päihteillä pyritään korjaamaan tunnekipua, mutta päihteet aiheuttavatkin lisäkärsimystä. Siten niiden päälle kertyy luonnollisesti oheisongelmia.
  • Haitallinen sisäinen puhe myös saa aikaan usein negatiivisia tunteita ja ajatuksia. Traumaoireita kokevalla on suurempi riski uupua opinnoissaan ja työssään.

Länsimainen lääketiede on rakennettu kivusta irtipääsemisen varaan, mikä ei tarkoita samaa kuin toipuminen. Kyky toipumiseen sisältää myös kivun kohtaamisen kyvyn.

– Gabor Maté

Kuka sitten traumatisoituu?

Trauman syntyminen ei ole millään tavalla automaatio. Sama tilanne voi aiheuttaa toiselle ihmiselle trauman ja toiselle ei. Samakin yksilö voi toisessa elämänvaiheessa selvitä vakavasta tilanteesta traumatisoitumatta ja taas toisessa tilanteessa ei. Sitä ei voi valita, eikä siitä myöskään tarvitse kokea huonommuuden tunnetta.

Trauma nostaa nöyryytyksen kokemuksen pintaan ja syvän häpeän – sen verhon takaa on kuitenkin mahdollista nousta entistä voimaantuneempana täysin uudenlaiseen elämään. Kun traumasta syntyvä sisäistetty häpeäkokemus tulee käsitellyksi – on mahdollista puhjeta kukkaan uudelleen.

Traumoista selviytymiseen vaikuttaa myös mm. varhaisen kiintymyssuhteen laatu. Turvallisessa kiintymyssuhteessa kasvaneet ihmiset ovat saaneet paremmat eväät käsitellä tulevia järkyttäviä tapahtumia kuin yksilöt, jotka taustansa pohjalta tulkitsevat maailman uhkaavana ja pahimmillaan kärsivät parhaillaankin traumaattisesta stressistä. Kiintymyssuhteen laatu ei ole kuitenkaan tae huonosta elämästä – sisäistä turvallisuuden tunnetta voi oppia vahvistamaan koska tahansa.

Jos ei ole koskaan kokenut olevansa sisäisesti turvassa, sitä tilaa ei osaa vaatia itselleen arkeenkaan.

Traumoissa ja kriiseissä kuvaan astuukin resilienssin käsite. Resilienssi tarkoittaa psyykkistä palautumiskykyä. Se on kuin kykymme joustaa, sopeutua ja ratkaista vastoinkäymisten tuomat myrskytuulet.

Tätä palautumiskykyä muovaa meissä psyykkiset ja fyysiset kehitysvaiheet, yksilölliset ominaisuutemme, ympäristömme tuki taikka sen puute – sekä aiemmat kokemuksemme. Hyvä uutinen on se, että resilienssin määrä ei ole vakio, vaan sitä voi kehittää. Voit oppia joustamaan – vaikka vakaa perusturvallisuuden tunteesi olisikin säröillä.

Pahoinvointi alkaa, kun yhteys itseen lakkaa.

– Marja Matikainen

Omista haavoistaan tietoiseksi tuleminen on mahdollisuus täysin uudenlaiseen traumaperäiseen kasvuun. Se ei ole ylpeyttä siitä, mitä on kokenut vaan uudenlaista ja syvempää merkityksellisyyden kokemuksen löytämistä omista kokemuksistaan. Toipuminen ja parantuminen mahdollistavat täysin erilaisen loiston löytymisen omaan itseen ja elämään.

On tärkeää, että on mahdollisuus päästä hyödyntämään ja kehittämään omia voimavarojaan ja vahvuuksiaan, pyrkiä positiiviseen vuorovaikutukseen ympäristön kanssa, huolehtia itsestään ja löytää mahdollisuuksia palautua haastavista tilanteista ja elämänvaiheista. Sinulla on oikeus toipua – omassa tahdissasi.

Resilienssi voi vahvistua vastoinkäymisistä selviämisen kautta. Resilienssin vahvistumiselle merkityksellistä on myös suotuisa ympäristö, joka mahdollistaa haastavista tilanteista selviämisen, eikä jätä yksin kokemusten kanssa selviytymään. Ketään meistä ei ole luotu elämään yksin. Onkin yksi hyvän mielen taidoista uskaltaa ja osata ottaa apua myös vastaan.

Kun uskon itseeni, saan ennen pitkää voimaa myös tekemiseen, vaikka alussa olisin voimaton.

– Mahatma Gandhi

Lämpimästi ja hyväksyvästi kannatteleva tukiverkosto tukee traumasta toipumisessa. Se ei aina löydy kotoa, eikä välttämättä lähipiiristä, mutta onnistumisia ja yhdessä tekemisen tarjoamia yhteisöjä löytyy onneksi valtavan paljon muualtakin.

  • Se voi olla työpaikka,
  • Opiskeluympäristö tai
  • vertaistuen tarjoama yhteisö.
  • Traumaa ymmärtävä ammattilainen voi myös tarjota suojaisan paikan kasvaa ja toipua traumasta. Siten kokemustensa kanssa ei tarvitse jäädä yksin, olet suojan arvoinen.

Trauman oireet kehossa ja mielessä

Trauma on hermostolle jo itsessään niin suuri stressitila, että se sekoittaa elimistön normaalin tasapainotilan. Kun tasapainotila häiriintyy, kyky vireystilan säätelyssä myös kokee kovia. Koska traumakokemus on myös kehollinen, sitä voi olla hyvin vaikeaa sanoittaa.

Purkamaton trauma kuitenkin pakottaa ihmisen selviytymään. Erilaiset selviytymiskeinot pyrkivät auttamaan trauman aiheuttamien oireiden kanssa, mutta käsittelemätön trauma ei purkaudu pelkästään ajan kanssa. Se tulee purkaa.

Kun kiellät tunteitasi, vaikutat samalla immuunijärjestelmääsi, koko hermostoosi. Siten koko tunteiden alaspainaminen toimii selviytymiskeinona, joka aiheuttaa pidemmällä tähtäimellä fyysisiä oireita.

– Gabor Maté

Erilaisia selviytymiskeinoja purkamattoman trauman kanssa kamppailuun ovatkin:

  • Selittämättömät kiputilat
  • Keskittymisvaikeudet
  • Ylireagointi
  • Ahdistus
  • Masennus
  • Pelkotilat
  • Kehoon jääneen purkamattoman stressienergian aiheuttamat sairaudet
  • Ylikiltteys ja
  • Itsetuhoisuus

Trauma haluaa tulla puretuksi. Siten sen oireita ei aina tunnisteta. Usein selittämättömien oireiden takana on purkamaton trauma.

Trauma ei ole siis pelkästään yksilön asia – se on koko yhteiskunnan asia

Trauma vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmiseen, ei vain fyysisesti tai henkisesti. Hoitamattomat traumat siirtyvät hoitamattomina eteenpäin, siksi ne koskettavat myös yhteisöjä ja seuraavia sukupolvia.

Ihmiskeho muistaa sellaisetkin asiat, jotka ovat kantajansa mielestä unohtuneet. Erilaiset äänet, hajut tai tilanteet voivat nostaa mieleen traumatakaumia. Se, mikä triggeröivänä tekijänä toimii ei ole aina itsestäänselvää. Hermosto reagoi ylivirittymällä ja varoittaa ihmistä.

Peter A. Levine on yksi traumatutkimuksen uranuurtajista. Hän onkin kertonut, että psykologia on tieteenalana perinteisesti lähestynyt traumoja vain siten, miten ne vaikuttavat ihmismieleen. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä meidän tulisi lähestyä niin kehoa kuin mieltäkin yhtenäisenä kokonaisuutena. Emme voi ymmärtää ja parantaa traumaa ilman kokonaisvaltaista hoitoa.

Onneksi Suomessa on käytössä laajasti traumainformoitua sosiaali -ja terveysjärjestelmän koulutusta. Jokaisen ei tarvitse olla traumoihin syvästi kietoutunut tutkija, riittää, että meillä tunnistetaan trauma ja sen vaikutukset ja hoidon saannin edellytykset.

Traumojen hoitoon on olemassa erilaisia hoitomuotoja. Niissä kaikissa on kolme vaihetta, joissa

  • Pyritään ensin vahvistamaan turvallisuuden tunnetta ja vakauttamaan tilanne
  • Ymmärtämään oireita
  • Purkamaan trauma ja
  • Orientoitumaan tulevaisuuteen.

Kun traumaenergia purkautuu ihmiskehosta ja mielestä, oireet loppuvat. Traumaattisesta tapahtumasta huolimatta voi alkaa elämään täysipainoista elämää.

Yleisimpiä menetelmiä trauman hoidossa on useampia

Traumaa voi työstää monenlaisessa terapeuttisessa ja kehollisessa viitekehyksessä. Tutkittu ja turvallinen työskentelymenetelmä on tärkeä, mutta vähintään yhtä tärkeää on hyvä yhteys terapeutin ja asiakkaan välillä. Se on turvallinen, lämmin, varauksettoman hyväksyvä ja lujasti lempeä.

Hoitomuotoja ovat muun muassa:

  • Psykofyysinen psykoterapia tai fysioterapia
  • Traumafokusoitu kognitiivinen terapia
  • Narratiivinen altistusterapia NET
  • Luovaa ilmaisua käyttävät terapiat, kuten: kirjoittaminen, tanssi, musiikki, kuvataide, jne.
  • EMDR-terapia eli silmänliiketerapia (osana muuta kokonaisvaltaista hoitoa)
  • Hieronta
  • Jooga
  • Mindfulness ja
  • TRE-menetelmä trauman hoitoon

Kuinka päästä alkuun?

Tärkeintä on myöntää itselleen, että tarvitsee apua. Se on jo puolet tehdystä työstä. Ensimmäisen askeleen ottaminen kysyykin uskaltautumista hyväksynnälle ja sallivuutta itseä kohtaan.

Sen jälkeen rohkaistuminen kynnyksen ylittämiseen tarttua apua tarjoavaan käteen on jo helpompaa. Luotettavassa, turvallisessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä on mahdollista saada traumaenergia purkautumaan ja elää vapaampaa elämää.

Tämä kysyy aikaa ja myös resursseja, mutta on ennen kaikkea valtavan suuri satsaus hyvinvoivaan ja parempaan elämään.

Niin kauan, kun pidät salaisuuksia ja painat alas sisäistä tietoa, olet sodassa itsesi kanssa. On tärkeää sallia itsensä tietää, mitä tietää. Se vaatii valtavasti rohkeutta.

– Bessel A. van der Kolk

Laadin sinulle hätäensiapuna checklistin, joka sisältää turvallisia keinoja ja työkaluja traumasta toipumisen tueksi. Voit palata sen äärelle koska tahansa, kun sinusta tuntuu siltä.

Kokeile useampia keinoja. Tällä saat vahvistettua sisäistä turvallisuuden tunnettasi. (Terapeuttiset työkalut pohjautuvat voimavarakeskeisyyteen, kognitiiviseen sekä traumakeskeiseen viitekehykseen.)

Pidä tätä mukanasi. Tätä voidaan käydä myös yksilöllisesti kanssasi läpi juuri sinun lähtökohdistasi käsin tapaamisissamme.

💜 Veera

Instagram veerajahn

Facebook Eheyden Lähde

Sähköpostini [email protected]

Lähteet mukaillen

Najavits, Lisa M. 2002. Seeking Safety. A treatment manual for ptsd and substance abuse. Guilford Publications.

Najavits, Lisa M. 2019. Finding Your Best Self. Recovery from addiction, trauma, or both. Guilford Press.

Levine, Peter A. Frderick, A. 2020. Kun tiikeri herää. Trauma ja toipuminen. Traumaterapiakeskus.

Van der Kolk, B. 2015. The Body Keeps the Score. Mind, brain and body in the transformation of trauma. Penguin Books Ltd.

Van der Kolk, B. Jäljet kehossa. 2017. Trauman parantaminen aivojen, mielen ja kehon avulla. Viisas elämä.

Maté, G. 2019. When the Body Says No. The cost of hidden stress. Vermilion.

Vastaa