Kategoriat
Sisin kriitikkomme ja itsemyötunto

Itsemyötätunto on myös syvää ja hoitavaa vastaanottamisen ja saamisen harjoittelua

Koetko, että sinun on vaikeaa vastaanotta kehuja? Kohteliaisuuksia? Lahjoja? Rakkautta? Välittämistä?

Oletko pysähtynyt ajattelemaan miksi?

Vai oletko vain torjunut tietämättäsi hyvää pois itseltäsi? Käpertynyt kerälle, vaikka maailma ja ihmiset haluaisivat tuoda ja antaa hyviä asioita luoksesi?

Nöyrtyminen on kasvamista omaan kokoonsa. Liian suuret joutuvat pienenemään. Liian pienet suurenemaan.

– Tommy Hellsten

Hyvin monelle on vaikeaa vastaanottaa, mutta antaminen taas on hyvin luontaista. Ja siksi tämän oli ehdottomasti oltava yksi osa täydentävänä palana ja aiheena tätä blogisarjaa.

Vastaanottaminen on yksi hyvinkin syvä ja hoitava osa itsemyötätuntoa. Tällä aiheella ei ole siis mitään tekemistä itsekkyyden kanssa. Itse asiassa päinvastoin.

Tällaisten kipeiden syyllisyyden tuntemusten, kelpaamattomuuden kokemusten ja syvää pettymystä tuovien ajatusten kanssa kamppailee hyvinkin moni.

Näiden asioiden pohtiminen, tiedostaminen ja näihin herääminen on ollut monelle oleellisesti elämän muuttava tekijä. Aivan kuin uusi suunta, jonka havaittuaan herää erilaiseen käsitykseen itsestään, mahdollisuuteen nähdä uusin silmin kokemuksiaan niin menneestä kuin asennoituen uudella tavalla tuleviaankin kohti. Uskaltautuen pikkuhiljaa antautumaan hyvälle laajemmin. Näkemään oman potentiaalin. Mahdollisuudet. Avautuvat ovet.

Usein kipeitä jarruttelevia ajatuksia, uskomuksia, synnyttää hyvinkin ymmärrettävät seikat

Ja esimerkkeinä näistä:

  • Meidän opittu patriarkaalinen malli, josta kärsivät sekä herkät miehet, että herkät naiset. Oleellista tässä mallissa on, että naisille on opetettu antamista, oman voimansa pois luovuttamista, ei itseensä ja kykyihinsä ja omaan voimaansa luottamista. Herkkien miesten puolelta taas tämä tuo syvää surua siitä, että ei yllä kaikkein maskuliinisimpiin odotuksiin. Tämä luo itsearvostuksen puutetta monelle miehelle. Aika on kuitenkin rikkoa näitä malleja ja opetella uusia tapoja uudessa ajassa. Yksilöstä riippumatta on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi omana itsenään niin sukupuoleen kuin herkkyyteenkin katsomatta.

  • Opittu itsensä arvostamisen puute. Hyvin monelle on syntynyt uskomuksia, rajoituksia ja opittuja malleja siitä, kuinka saaminen on huono asia. Mitä enemmän elämme tästä olettamuksesta käsin, sitä vähemmän on energiaa muuttaakaan mallia toiseen suuntaan. Voit oppia vastaanottamaan. Voit oppia sallimaan itsellesi hyvää. Olet sen arvoinen nyt ja aina.

  • Syvä syyllisyyden tunne vastaanottaessa jotakin. Ennen kaikkea tämä koskee herkkiä ja empaatikkoja, joiden aivot ovat virittäytyneet aistimaan toisten tunnetiloja hyvin syvällä tavalla. Näissä tilanteissa syyllisyys kumpuaa siitä, että kokee itsensä vähempiarvoiseksi kuin toisen tunnetilan. Saamista ja välittämisen tunteen sallimista on kuitenkin mahdollista harjoitella. Aivan pienien asioiden yhteydessä. Arkistenkin. Tähän on olemassa valtavan paljon hyviä ja toimivia työkaluja!

  • Syvä sisäistetty arvottomuuden kokemus, joka juontaa juurensa useasti lapsuuteen. Häpeä luo kuin kilven saamisen ja välittämisen välille. Ja mikä tässä on kaikkein vaikeinta ja surullisinta, on juurikin se paradoksi, että rakkaus veisi häpeältä elintilan, jos välittävien ihmisten seuraan uskaltautuisi. Silti sitä ei välttämättä ymmärrä, kuin vasta pitkän ajan jälkeen. Kuulostele, miltä sinusta tuntuu. Onko häpeä tunne, joka on välissä muiden kanssa kohtaamisissa?

  • Sisin kriitikko, joka puskee alentavana puheena itseä vähätellen niinä hetkinä, kun positiivista välittämistä on runsain mitoin ympäristössä ja läheisiltä ihmisiltä. (Miksei tietysti kauempaakin ?) Onko sinun sisäinen puheesi usein ankaraa ja mitätöivää, kun on hetki antautua hyvälle? Ajatteletko, ettet ansaitse omana itsenäsi välittämistä? Mistä uskomus on saanut alkunsa?

Tämä koko blogisarja on täynnä pieniä oivallutuksen hetkiä pullollaan, mutta haluan jakaa vielä yhden vinkin siihen, kuinka viet kikat täysin uudelle tasolle. Nimittäin…

Anna sisäiselle viisaudellesi lupa astua mukaan myötätunnon kaveriksi – johdattaa sinut itsesi arvostamisen polulle

Voit aloittaa kysymällä itseltäsi:

  • Missä minä voin olla kaikkein autenttisin versio itsestäni? (Kun ei ole mitään maskeja ja rooleja)
  • Missä minulla on hyvä ja turvallinen olla – pelotta?
  • Varauksettomasti oma itseni?
  • Missä paikassa koen, että voin jopa vapautua peloistani?
  • Kuinka voisin välittää itsestäni enemmän?
  • Kuinka voisin rakastaa myötätuntoisesti itseäni juuri nyt?

Jos sinulla on meneillään elämässäsi juuri nyt todella vaikea jakso, olet ehkä masentunut, koet jotain todella henkisesti raskasta ja olet kuormittunut, tällöin viimeisimmät asiat, jotka haluat kuulla, ovat varmasti jotain seuraavista:

  • Älä ole niin negatiivinen
  • Sinun oma vikasi
  • Sinä toit luoksesi nuo ongelmat
  • Olet syypää kaikkeen, jota koet

Sen sijaan, ota ajatuksesi, kipeät hetkesi, kokemuksesi kuin kutsuna välittää itsestäsi enemmän

Kun koet pelkoa, surua, murheita, huolta, henkistä kärsimystä – syleile kokemuksiasi.

  • Mieti, mitä tarvitsisit juuri nyt kaikkein syvimmin?
  • Mikä toisi sinulle turvaa?
  • Miten voisit kokea tyytyväisyyttä?
  • Mitkä asiat voivat tuoda sinulle syvää iloa?
  • Mikä tuottaa sinulle onnellisuutta?

Voit myös ajatella katsovasi itseäsi välittävän ystävän silmin.

  • Kuinka hän katsoisi sinua?
  • Kuinka hän helpottaisi oloasi?
  • Kuinka hän olisi läsnä sinulle, kun tarvitset tukea?

Anna kysymysten ihan ja vain olla hetken. Laskeutua. Tunnustele niitä. Tutkaile. Mitä sinulle herää mieleesi?

Itsestäsi välittäminen on aivan eri asia kuin itsesäälissä pyöriminen tai negatiivisilla tunteilla mässäily. Näiden kysymysten kysyminen voi herättää sinut näkemään tilanteesi hyvin eri tavalla – kivunkin keskellä. Toiveikkuuden ja lämmön kautta ??

Kun sinuun on sattunut, ota aikaa itsellesi. Ympäröi itsesi rakkailla ihmisillä ja anna myös heidän oppia virheistäsi. Paranet rakkauden voimasta.

– Veera Jahn

Avaimia oman itsensä arvostamisen luokse voit löytää myös vastaamalla seuraaviin kysymyksiin siinä itseltä itsellesi

(Tämä voi olla hyödyllinen työkalu silloin, jos et ole aivan varma tunteistasi. Saatat ehkä pohtia ja peilata vain jotakin tilannetta tai tunnemöykkyjä, jotka toistuvat. Palaa silloin tämän työkalun äärelle ja jäsennä ajatuksiasi.)

  1. Tuomitsenko itseäni liian rankasti tällä hetkellä?
  2. Annanko muiden ihmisten kävellä surutta ylitseni?
  3. Annanko omien tarpeideni jäädä taka-alalle – menenkö muiden tarpeet edellä liian pitkälle unohtaen siinä sivussa itseni?
  4. Olenko jatkuvasti väsynyt ja lopen uupunut täyttämään muiden odotuksia?
  5. Kuinka se näkyy minussa henkisesti ja fyysisesti?
  6. Onko minulla tapana ajautua samanlaisiin ihmissuhteisiin – sellaisiin, jotka tuottavat tuskaa sen sijaan, että ne perustuisivat tasa-arvoiseen antamiseen ja vastaanottamiseen?
  7. Pelkäänkö tuottavani pettymyksen toiselle, jos en suostu/jaksa/halua tehdä jotakin?
  8. Annanko kalenterini tilan täyttyä aina toisten vuoksi vai mahdunko myös itse omaan ajankäyttööni? Kuulenko itseäni?
  9. Tunnenko syvää syyllisyyttä, jos järjestän itselleni aikaa ja teen jotain itseäni ja sieluani ravitsevaa?

Kysymykset ovat hyvin selkeitä ja kiteyttäviä. Työkalulla on helppoa päästä juurisyihin kiinni – siihen, onko sinulla aikaa itsellesi, koetko siitä huonoa omaatuntoa. Jos näin on, saat sallia itsellesi hyvää siinä missä kuka tahansa muukin. Jos ajattelet, onko aikaa itsellesi lainkaan, silloin olisi hyvä järjestää sitä samantien.

Silloin tällöin on hyvä pysähtyä pitämään huolta omasta sydämen voinnistaan, ihan syvällisellä tasolla ??

Suuntaamme aina kohti eheyttävää seuraa – anna itsellesi lupa saapua kohtaamiseen, jossa olet rakastettu

Joskus itsemyötätuntoon tutustuminen on niin radikaali prosessi, että liialliseen ja haitalliseen kiltteyteen herää ensimmäisen kerran. Se voi olla kipeä, mutta myöhemmin hyvinkin voimaannuttava oivallus.

Paljon puhutaan siitä, kuinka itsekkäitä ja yksilökeskeisiä ihmisiä elää tällä hetkellä meidän kulttuurissamme. Itsemyötätunnolla ja itsekeskeisyydellä on kuitenkin syvä ja rajanvetävä ero.

Kun alkaa kuulla omia tarpeitaan, ajatuksiaan ja tuntojaan syvemmältä, se voi olla elämän muuttava voima. Sivusta saattaa pudota paljon sellaista pois, joka on ollut kauan painolastina omassa elämässä. Sitä on saattanut miellyttää muita oman hyvinvointinsa kustannuksella hyvinkin kauan.

Ihmissuhteet ovat kuitenkin tasa-arvoon perustuvia. Niissä kuuluu antaa ja saada. Ne ovat kuin lempeyden ja lämmön satamia, joissa on turvallista ja pehmeää hellittää. Jos siis tämän sarjan parissa olet ensimmäistä kertaa alkanut punnitsemaan, onko ihmissuhteesi sellaisia, joissa saat olla oma itsesi ja sinulla on hyvä olla – se on täysin luonnollista.

Kaikkia ei ole luotu kulkemaan koko elämää mukanamme. Osa on vain hetken vieraana, osan kanssa kasvamme erilleen, osa opettaa meille oman arvon ja osa pysyy vierellämme koko eliniän.

Jokaisella meistä on kuitenkin oikeus valita – saada kokea itsemme turvalliseksi, saada kannattelua ja tukea ja olla myös antamassa sitä vuorostamme toisille.

Millaisissa ihmissuhteissa sinä elät myötätunnon valossa itseäsi lempeästi katsoen?

? Veera

Instagram veerajahn

Facebook Eheyden Lähde

[email protected]

Lue myös:

Henkilöhaastattelussa itsemyötätunnon lempeyden lähettiläs kirjailija ja kouluttaja Taina Laane

Sisin kriitikkosi on uudelleenohjelmoitavissa

Tunnista kriitikkosi triggerit ja voit valita inhimillisemmän, lempeämmän ja kultaisen keskitien

Näin katkaiset kriittisen kehän ja pääset kiinni tietoiseen toimintaan 

Itsemyötätunto on kuin halaus itsekriittisyydellesi

Myötätuntoinen mielentila elämäntavaksi harjoittelemalla

Myötätunnon valitseminen kriitikon sijaan tarjoaa sinulle joustavuutta ja rohkeutta elää merkityksellistä, ansaittua ja itsesi näköistä elämää

Itsemyötätuntoa parhaimmillaan: Anna sielullesi aikaa rauhoittua, jotta voit kukoistaa – löydä rakkaudellisen lempeät latauspisteesi 

Myötätunnon lempeässä kajossa ei ole virheitä, on vain kauniin rosoisia kasvun mahdollisuuksia

Vastaa