Kategoriat
Sisin kriitikkomme ja itsemyötunto

Itsemyötätunto on kuin halaus itsekriittisyydellesi

Millaisia oivalluksia olet kokenut? Miltä itsemyötätunto vaikuttaa?

Nyt on aika ottaa hyväksyvämpi, tietoinen ystävällisempi askel itseäsi kohtaan

Elämä voi olla välillä aika raskasta, hämmentävää ja kummallista, eikö vain? Joskus meillä oli aikaa, tyyneyttä, lämpöä ja keskittymisen taito. Mitäpä, jos kerron sinulle, että sinulla on mahdollisuus saada se kaikki takaisin?

Nyt pääset kirjaimellisesti kiinni siihen, kuinka voit alkaa ajatella itsestäsi uudella tavalla ja saat myös harjoituksia ja työkaluja aloittaaksesi myötätuntoisemman, hyväksyvämmän elämäntavan.

Pääset myös vahvistamaan uutta myötätuntoisempaa polkuasi ja ylläpidät varmuutta sen kanssa…

Mutta ensin kerron hieman buddhalaisuuden myötätuntoisista ajattelutavoista, jotka ovat länsimaiselle kulttuurillemme siirtyneet enemmänkin tieteellisestä näkökulmasta. Ja miksi? Siksi, että…

Nykyinen ajattelutapa ja suhtautuminen eivät ole uskonnollisia sääntöjä, vaan niiden pohjana on erilaiset hyveelliset ominaisuudet, kuten:

  • kärsivällisyys
  • viisaus
  • sympatia
  • kyky hyväksyä kärsimystä ja omia tunteita uteliaasti ja ymmärtäen
  • empatia
  • arvostelemattomuus ja
  • ymmärtäväinen suhtautuminen itseen ja muihin

Ja näillä on väliä. Näitä asioita voit alkaa saada osaksi arkeasi, elämääsi..

Itsemyötätunto on kuin yhdistelty kanava edellisistä – keino tarjota itsellesi inhimillisyyttä ja myötätuntoa tietoisesti ja luvan kanssa

Itsemyötätunto on sitä, että oppii suuntaamaan rakkautta ja välittämistä syvästi parantaen ja rauhoittaen niin itseään kuin muitakin kohtaan. Voi tuntua kummalliselta ajatukselta alkaa ”pehmoilemaan” tehokkuuteen perustuvassa yhteiskunnassamme, mutta juuri siksi se on tärkeämpää nyt kuin koskaan aiemmin. 

Välillä voi tuntua tuskallisen kurjalta, jos merkityksellistä oloa ei kykene saavuttamaan. Kilpaillaanhan yhteiskunnassamme aivan kaiken aikaa. Altistumme vertailulle niin median kuin muidenkin kanavien kautta koko ajan.

Some on tullut kohtaamistemme väliin ja yksinäisyys on kasvanut koronan vaikutuksesta. Nyt jos koskaan onkin sopivin aika pysähtyä ihan itsensä äärelle, lämmöllä ja välittäen. 

Varsin nykyaikainen pulma: On lukematon määrä televisiokanavia, mutta ei mitään kiinnostavaa katsottavaa. Ihminen tulee onnettomaksi, kun on liian paljon valinnanvaraa.

– Haemin Sunim

Elämme yltäkylläisyydessä, joka tuo usein tyhjyyttä ja luo kärsimättömyyttä

Tänä päivänä nautintoja ja aineellista hyvinvointia on havaittavissa enemmän kuin koskaan. Silti moni kokee tyhjyyttä. Valinnanvaraa onkin liikaa.

Kaipaus syvemmän, merkityksellisemmän ja tyyneyden rauhan lähteelle on monelle jokapäiväistä. Ratkaisut siihen löytyy myötätuntoisemman suhtautumisen kautta elämään.

Ja se on kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että alat kiinnittämään tietoisesti huomiota ystävällisyyteen ja myötätuntoon – ja sovellat niitä viisaimmalla tavalla oman elämäsi ja itsesi kanssa. 

(Aiemmin kirjoitin tietoisen läsnäolon harjoittamisesta, myötätunnosta ja häpeästä. Jos se meni sinulta ohitse, pääset siihen tästä: Myötätunto, turva ja tietoinen läsnäolo häpeää vastaan)

Ideahan tässä kaiken takana on niinkin yksinkertaisesti se, että myötätuntoisemman asenteen kehittäminen stimuloi aivoja ja kehoa tavoilla, jotka edistävät hyvinvointia ja terveyttä. 

Jos ajattelet hetken sanoja

  • Myötätuntoinen ystävä
  • Ystävän kannustus 
  • Läheisen tuki 
  • Tärkeän ihmisen kannustus 

Miltä sinusta tuntuu? Voisin arvailla, että mukavalta ja lämpimältä. Myötätunto, lämpö ja hoiva ovat meille vauvasta asti niitä tärkeimpiä asioita, joita olemme saaneet kokea. Kaipaus niiden äärelle ei meistä ihmisinä katoa mihinkään.

Meissä on myötätuntoinen valmius itsessämme jo valmiiksi – osaammehan olla myötätuntoisia myös toisille. Se, kuinka opettelemme kiinnittämään itsemyötätuntoiseen asenteeseen huomiota ja soveltamaan sitä elämässämme myös itseämme kohtaan – onkin sitten iso ja tärkeä askel. Ja sinä pystyt siihen!

Mutta ennen sitä harjoitellaksesi ihan käytännössä on hyvä tutustua erääseen hyvinkin tunnettuun henkilöön…

If you want others to be happy, practice compassion. If you want to be happy, practice compassion.

– Dalai Lama

Dalai-Lama on lähes jokaiselle tuttu Nobelin rauhanpalkinnon saaja – väkivallattomasta rauhantyöstään. Dalai-Lama on kiinnostunut buddhalaisen meditaation, tieteen yhteisen perustan etsimisestä. Hän puhui aiheesta muun muassa vuonna 2005 merkittävässä neurotieteisiin liittyvässä konferenssissa. 

Dalai-Lama pitää meditaatiota etenkin tekniikkana, jonka avulla maailmaan voitaisiin tuoda tyyneyttä ja rauhaa. Hän itse meditoikin päivittäin.

Myös oma elämäni muuttui meditoimalla ja tietoisen läsnäolon harjoittamisella. Ja sillä on kuin onkin aivan tieteellinen selitys läsnäolevampaan, rakkaudellisempaan, tyynempään ja rauhallisempaan perustaan elää merkityksellistä elämää.

Ja se on jotain, jonka jokainen meistä voi ottaa tavaksi elää onnellisempaa ja viisaampaa elämää. Juuri siis päinvastaista tälle nykyiselle kilpailukeskeiselle, yksilölliselle ja pelolle rakentuneelle ja keskittyneelle yhteiskunnallemme.

Our prime purpose in this life is to help others. And if you can’t help them, at least don’t hurt them.

– Dalai Lama

Itse näen asian niin, että mitä hektisemmäksi maailma muuttuu, sitä enemmän meidän tulisikin rauhoittua ja arvostaa hitautta. Uupuneita on jo aivan liikaa. 

Buddhalaisuuden perustassa on ne kivijalat, josta länsimainen ei uskonnollinen aate on lähtenyt liikkeelle. Ja tässä niitä nyt tulee;

  • Mielentyyneys ja kokemus yhteydestä itsen ja muiden samankaltaisuuden kanssa 
  • Myötätunto ja eettisyys, kärsivällisyys ja ystävällisyys
  • Kiitollisuus ja eläminen tässä hetkessä
  • Iloitseminen myös toisten hyvinvoinnista 
  • Rakastava ystävällisyys itseä ja muita kohtaan

Kun sydämessämme on rakkautta, tavallisimmatkin asiat ovat meistä pyhiä ja kauniita. Kun sydämessämme on rakkautta, meistä tulee ystävällisempiä ja lempeämpiä ventovieraillekin. Ilman rakkautta sydämessämme maailma tuntuu toimivan umpimähkään ja vailla tarkoitusta. Ilman rakkautta sydämessämme meistä tulee ventovieraita jopa perheellemme ja ystävillemme.

– Haemin Sunim

Itsemyötätunto ei ole siis itsekkyyttä – se on kuin voimaannuttava halaus itseltä itsellesi säkenöiden lämpöä myös muille

Itsemyötätunnossa ei ole kyse siitä, että jos olet ystävällinen toisille, saat samaa takaisin itse. Siinä on kyse yksinkertaisimmillaan ystävällisyydestä. Myötätuntoisesta suhtautumisesta niin itseen kuin muitakin kohtaan.

Itsemyötätunnon ja tietoisen läsnäolon harjoittamisella on kuin onkin syviä ja perustavanlaatuisia hyvinvointivaikutuksia. 

Hyvinvoinnin vaikutuksia ovat muun muassa:
  • Lisääntynyt turvallisuuden tunne
  • Mielenrauha
  • Hyväksyvä ja varaukseton olemus
  • Lisääntynyt tyytyväisyyden tunne
  • Luovuuden kasvu
  • Intuition vahvistuminen
  • Viisaammat päätökset ja valinnat, kun ohjelmoit itse itseäsi uudelleen
  • Elämänilo
  • Merkityksellisyyden kokemus
  • Enemmän miellyttäviä tunteita
  • Vähentyneet itsekriittisyydestä kumpuavat tunteet ja ajatukset, jotka rajoittavat tekemästä ja tavoittelematta niitä asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä

Kuinka näitä sitten lähdet tavoittelemaan? Miten voit onnistua? 

Erityisesti kun olet haavoittuneessa tilassa, koet surua, riittämättömyyttä, ahdistusta, pelkoa tai häpeää, omaksu silloin myötätuntoista suhtautumista itseesi.

  • Ole silloin itseäsi kohtaan erityisen lämmin ja lempeä.
  • Näin sinulla on mahdollista selvitä vastoinkäymisistä, toiveikkuus herää ja saat voimia.
  • Et lannistu toivottomuuden alle.

Lohtu on sitä, että syleilee tunnetta.

– Sanna Wikström

Anna lupa lohdulle – olet sen arvoinen

Henkisesti raskaat kokemukset koettelevat itsetuntoamme ja muokkaavat usein meistä paljon armottomampia, kuin olisi tarvetta. Usein näinä hetkinä itsekriittisyyden syvä nalkuttava ja alaspainava arvioiva ja kurjuutta maksimoiva ääni astuu estradille.

Sen sijaan myötätuntoisuudelle suostuminen ja sen soveltaminen kaikkein eniten kipeinä hetkinä auttaa sinua niin suostumaan kärsimykselle, mutta myös kulkemaan sen lävitse hellemmin. Silloin se sulaa.

Kun opit muuttamaan tapaasi suhtautua omaan epätäydellisyyteesi ja kipuihin, joita koet – elämäsi kokemukset voivat muuttua hyvin syvällä ja hoitavalla tavalla. Riittämättömyys hellittää. Tunnet olosi täyttyneemmäksi. Voit olla tyytyväinen kaikesta huolimatta, turvassa.

Kenellekään meistä ei osu elämää, jossa ei olisi vastoinkäymisiä. Jokaiselle meistä tapahtuu asioita, joita ei ole toivonut. Elämä osaa yllättää meistä jokaisen.

Kun opit kohtelemaan itseäsi lämmöstä käsin, opit suostumaan näissä vaikeissa tilanteissa myötätuntoisella asenteella itseäsi kohti. Aivan kuin kietovalla halauksella näitä kokemuksiasi kohtaan – silloin näissä kärsimyksen tilanteissa ja hetkissä kehittyy uutta.

Niiden merkitys muuttuu. Kuin jokin ihastuttava, kaunis ja uusi syntyisi kokemuksissasi uudelleen. Kotelosta syntyy perhonen.

Joka päivä maailma kiskoo sinua kädestä ja huutaa: Tämä on tärkeää ja tämä ja tämä ja tämä ja tämä! Ja joka päivä sinun tehtäväsi on vetää kätesi takaisin, asettaa se sydämellesi ja sanoa: Ei, vaan tämä on tärkeää!

– Iain S. Thomas

Seuraavia itsemyötätuntoisia ja itseäsi kannattelevia askelia voit harjoitella, kun koet jotakin vaikeaa ja kuormittavaa:

1. Anna itsellesi lupa avosydämisyydelle

Avosydämisyys on sille suostumista, että avaat sydämesi tavalla, joka muuttaa sinua. Se on kuin tila, jossa et ole sulkeutunut vaan vastaanottavainen.

Voit suhtautua myös epämukavalta tuntuviin asioihin lämpimästi, huolehtivalla tavalla. Kun sinulla on myötätuntoinen olo, voit kokea sisäisesti olosi lämpimäksi. Kun sydämesi on avoin, sinussa virtaa myötätuntoa, elämäniloa ja yhteenkuuluvuutta.

Kun annat sydämesi lukkojesi avautua, toivotat tervetulleeksi uusi kokemuksia rohkeasti, rakkaudella ja turvallisesti kannatellen.

2. Salli avomielisyyttä itseäsi kohtaan

Kun sydämesi avautuu myötätunnolle, toivotat sen myös mieleesi. Kun näin tapahtuu, alat vapautua siitä, että kiinnität huomiota vain kielteisiin asioihin. Vaikka mieli luonnostaan arvioi, se tuottaa myös valtavan paljon mielipahaa.

Voimme pohtia, mitä meiltä puuttuu, mistä kaikesta olemme vaille ja mikä kaikki on huonosti – kaventaa näin ajatuksiamme ja maailmankuvaamme.

Tai sitten voimme kohdata pettymyksiä ja epämukaviakin tunteita tietoisesti ja myötätuntoisesti. Silloin saamme kuin uudelleen yhteyden itseen ja muihin ja koko maailmaan.

  • Kun rauhoitat ja lohdutat itseäsi, voit tuntea olosi turvalliseksi.
  • Olosi paranee.
  • Alat nähdä mahdollisuuksia ja toiveikkuus sinussa lisääntyy.
  • Maailmankuvasi laajenee.
  • Alat huomioida hyvää ja kokea, että sinulla on aika paljon asioita elämässäsi todella hyvin.
  • Arvaamattakin tämän toteuttaminen lisää myös positiivisia tunteitasi. Olet rauhallisempi. Voit parantaa elämänlaatuasi.

Lue myös: Opi lohduttamaan itse itseäsi – taito, jota kukaan ei voi ottaa sinulta pois

Positiivisuus avaa ihmisen. Ensimmäinen perustotuus positiivisista tunteista on se, että ne saavat sydämen ja mielen avautumaan, mikä lisää vastaanottavaisuutta ja luovuutta.

– Sosiaalipsykologi Barbara Fredrickson

3. Ylistä inhimillisyyttäsi

Myötätuntoisuus tuottaa positiivisia tunteita, mutta niiden kokeminen ei edellytä sinua teeskentelemään millään tavalla asioiden olevan toisin kuin ne ovat.

Kun opit olemaan itsellesi myötätuntoisempi, opit huomioimaan laajemman näkökulman elämääsi kohtaan. Osaat tällöin arvostaa ja huomata elämän kaikki värisävyt.

Elämä, joka tuo tyydytystä, on sekä sisällöllisesti vaihtelevaa, että kirjavaa. Jos et koskaan tuntisi surua, voisitko silloin arvostaa ketään tai mitään?

Jos elämä olisi vaaleanpunaista höttöhattaraa, arvostaisitko silloin hyvää ollenkaan, jos vastoinkäymisten tuoma kaikupohja ei näyttäisi niiden arvoa juuri sinun elämässä?

Onnellisuus on monelle ylin tavoite, jonne tähdätä erilaisten polkujen kautta. Kaikille yhteistä meille on tällä matkalla se, että polkumme sinne sisältää niin ylä kuin alamäkiäkin.

Jos emme tuntisi surua, pelkoa, häpeää ja vihaa – kuinka voisimme tuntea täydesti silloin rohkeutta sen kaikessa voimassaan, rakkautta syvyyden sielukkuudessaan, ylpeyttä kannattelevasti kykyjämme kohtaan ja iloa voimaannuttaen syvästi sisimpäämme?

Olisimme kuin yksi turta kanava, taittaen linssillä ajatuksemme ja tunteemme joko pelkkään negatiiviseen ja pimeään tai ylipositiivisuuden teennäiseen valokeilaan. Elämästämme puuttuisi kontrasti ja sävyerot.

Itsemyötätunto luo ennen kaikkea elämäämme tasapainoa eheyttäen ja kaunistaen, värejä voimistaen. Kun uskaltaa kohdata kipua hellemmin, voi alkaa kokea olevansa kokonainen. Avoimin mielin ja sydämin kohdattu kipu luo lohdun voimaa, nautintoihin pysähtyminen ja niille salliva viipyvä lupa itsensä kanssa tuovat tasapainoa ja joustavuutta kokemusmaailmaamme. Ennen kaikkea koko elämäämme.

Voimme nähdä kuralätäkön ja sadepäivän kurjuuden tai voimme nähdä järven kauniin ja rauhoittavan laajan vedenpinnan kaikkine väreilyineen – koko rauhoittavan horisontin.

Onnelliseenkin elämään kuuluu synkkiä hetkiä, ja sana onnellinen menettäisi merkityksensä, jos suru ei tasapainottaisi sitä.

– Carl Jung

Näin voit lisätä myötätuntoisuutta arkeesi

1. Tuo pienien satumaisten hetkien avulla hieman enemmän loman tuntua arkesi keskelle

  • Voit luoda itsellesi rauhallisen aamuhetken. Tämän ei tarvitse olla tunteja, ihan vain 15 minuuttia riittää.
  • Tuo seesteisyyttä tietoisesti osaksi arkeasi. Herää pikkuisen normaalia aikaisemmin ja aloita aamu olemalla tai meditoimalla.

  • Voit tehdä hengitysharjoituksen. Päivää ei kannata aloittaa median infotulvalla, sähköpostia lukemalla tai somea seuraamalla. Kun keskityt tietoisesti olemaan läsnä ja aloittamaan päivän rauhallisuudella, se vaikuttaa koko päivään.

  • Ajattomuuden tunne on mahdollista aivan pienellä muutoksella mahduttaa osaksi jokapäiväistä elämääsi.

  • Voit kokeilla kuinka kiire hellittää pikkuhiljaa, sillä kiire on usein asenne.

  • Ylläpidä tyyneyttä pienin hetkin pitkin päivää. Se voimistuu ja ankkuroituu, kun harjoittelet taitoa.

  • Voit käyttää samaa metodia myös työ tai koulupäivän aikana.

  • Pysähdy tietoisesti aamulla aikaan saadun tunteen äärelle. Hengitä syvään sisään ja ulos.

  • Tällainen pieni pysähtyminen tekee itsellesi hyvää ja saat myös aikaan enemmän. Keskittymiskykysi paranee ja muistisi kohentuu. Mielelle tekee hyvää hengittää aktiviteettien välissä. 

  • Ota päivän aikana muutama minitauko tai käytä osa ruoka- ja kahvitauoista mielesi rauhoittamiseen keskittymällä muutaman hengityksen ajan vain omaan hengitykseesi.

  • Tunnustele, missä tuntuu kireyttä ja miten se vaikuttaa kehoosi. Rauhoittumista auttaa, jos suljet silmäsi ja lasket toisen kätesi hetkeksi sydämesi korkeudelle.

  • Voit kuvitella olevasi riippumatossa lukemassa kirjaa tai laiturin nokassa nauttimassa auringon syleilystä, jossain sinulle rakkaassa, turvallisessa ja voimaannuttavassa paikassa.

  • Tunne, miten koko kehosi rentoutuu pikkuhiljaa ja mielesi rauhoittuu tyyneyden äärelle. Mitä täydempi kalenterisi on, sitä tärkeämpiä ovat hengityshetket.

  • Kun hengität muutaman kerran syvään ja puhallat rauhallisesti ulos, luot rennon tilan sekä mieleesi, että aikatauluihisi. Alat saamaan happea kiireen keskellä. Kiire haihtuu hiljaa lipuen pois, myötätuntoisuus laskeutuu tilalle.

2. Pysähdy huomioimaan kauniita asioita ympärilläsi

Valppaat, mutta rentoutuneet aivosi osaavat lapselle ominaisen ihmettelyn taidon. Erityisesti lomalla aistimme ovat virittyneet huomaamaan kaikkea kaunista, esteettisesti pysähdyttävää ja erilaista uudesta ympäristöstä uteliain lapsin silmin.

  • Keskity myös arjessa huomaamaan kaikkea kaunista ympärilläsi. Ihan pieniä asioita!

  • Haista tietoisesti raikkaan aamun tuoksu tai sateen jälkeinen ilma, huomaa luonnon kauneus, iloitse kaupassa hedelmä – ja vihannestiskin värikkyydestä ja tuotteiden asettelusta, nauti vastajauhetun kahvin tuoksusta kotona. Anna pienten kauniiden läsnäolevien ihmeiden koskettaa sinua pitkin päivää.

  • Joka kerta pysähtyessäsi huomaamaan jotain kaunista, pysähdy läsnäolevaksi hetkeen. Anna aivoillesi ja mielellesi rentoutumistauko maailman hektisyydestä ja kiireestä. Emme usein huomaa kauniita asioita ympärillämme, ellemme pysähdy tietoisesti ihailemaan niitä. Maailma on aika ihana paikka!

3. Hymyile enemmän, hymyile paljon tietoisesti – hakeudu hymyn lähteelle

Hymyile aina, kun se on mahdollista. Hymy rentouttaa koko kehoa. Se viestii aivoillesi, ettei nyt ole hätää – kaikki on hyvin juuri nyt.

  • Kokeile, on mahdotonta olla täynnä huolia hymyilemällä! Se ei vain onnistu! 
  • Enemmän toisten huomiointia ja tietoista läsnäoloa läheisten kanssa: panosta ihmissuhteisiin.
  • Rakkaat ihmiset ovat ne todellisin ja tärkein asia, jonka unohdamme usein ja pidämme niin usein itsestään selvänä.
  • Jos olet niin onnekas, että sinulla on ystäviä ja perhe, pidä heistä kiinni. Sinulla on silloin paljon! ??
  • Osoita se heille. Anna heille läsnäoloasi.
  • Pysähdy tuntemaan kiitollisuutta.

4. Kosketus

Oksitosiini tuottaa turvallisuuden tunnetta, tyynnyttää vaikeita tunteita ja rauhoittaa stressiä.
  • Kehonkieli, ystävällisyys, sanavalinnat ja kosketus ovat yhtälailla keinoja, joita voit soveltaa itseäsi kohtaan.

  • Stressihormonitasosi oikeasti laskee. (Samalla tavalla toisen ihmisen lohduttava läsnäolo, rauhallinen olemus ja lempeät sanat saavat rauhoittumaan.)

➡️ Kun muutat asentoasi ryhdikkääksi, koet itsesi pystyvämmäksi.

➡️ Kun olet ystävällinen itsellesi, se tuntuu hyvältä.

➡️ Kosketus voi tuntua oudolta, mutta kehosi ei erota sitä, mistä kosketus tulee. Se alkaa erittämään rauhoittavaa oksitosiinihormonia.

5. Kauniit sanat tukenasi ja voimanasi

➡️ Kauniit sanat vaikuttavat yhtälailla.

Itsemyötätuntoiset sanat, lauseet ja ajatukset voivat olla sinulle pieniä valopilkkuja mihin ikinä niitä keksitkään itsellesi kirjata ylös.

Voit kokeilla seuraavia paikkoja, joissa törmäät niihin arjessasi pitkin päivää:

  • Kännykkä
  • Tietokone
  • Jääkaappi
  • Kansio, johon koostat itsellesi kauniita lauseita
  • Mielikuvitus on vain rajanasi!

Lausu vain sellaisia sanoja, jotka vahvistavat sielua.

– Hidasta elämää

Kirje itsellesi ystävän kannattelevin ja lohduttavin sanoin voi helpottaa oloasi 

Jemmaa kirje itsellesi salaiseen paikkaan. Voit kirjoittaa sen myös puhelimeesi ja palata sen äärelle, kun kaipaat juuri sinun sydämen syyvyyteen uppoavia sanoja.

Voit päästä seuraavalla rungolla alkuun voimakirjeen tehdäksesi.

Lähde mukaillen Kristin Neff

Lähde mukaillen Kristin Neff

Miltä vaikuttaa itsemyötätunto? Kuinka voisit tuoda sitä osaksi elämääsi enemmän? Saisitko näistä vinkeistä aloituskimmokkeen hidastaa hieman ja nauttia elämästäsi enemmän?

Tutustu myös:

Henkilöhaastattelussa itsemyötätunnon lempeyden lähettiläs kirjailija ja kouluttaja Taina Laane

Sisin kriitikkosi on uudelleenohjelmoitavissa

Tunnista kriitikkosi triggerit ja voit valita inhimillisemmän, lempeämmän ja kultaisen keskitien

Näin katkaiset kriittisen kehän ja pääset kiinni tietoiseen toimintaan 

Hempeästi,

 ? Veera

Instagram veerajahn

Fb Eheyden Lähde

[email protected]

Lähteet mukaillen 

Neff Kristin. 2020. Itsemyötätunto. Opi suhtautumaan itseesi hyväksyvästi. Viisas elämä.

Neff Kristin & Germer Christopher. 2018. The Mindful Self-Compassion Workbook. A proven way to accept yourself, build inner strength, and thrive. Guilford Press.

Grandell Ronnie. 2015. Itsemyötätunto. Tammi. 

Grandell Ronnie. 2018. Irti itsekritiikistä. Löydä terve suhde itseesi. Tammi. 

Gilbert Paul. 2010. The compassionate mind. Robinson.

Gilbert Paul. 2021. Myötätuntoinen mieli. Viisas elämä. 

Hanson Rick & Mendius Richard. 2019. Buddhan aivot. Käytännön neurotiedettä onnellisuuteen, rakkauteen ja viisauteen. Viisas elämä. 

Virolainen Harri & Virolainen Ilkka. 2021. Sisäinen rauha. Viisas elämä. 

Virolainen Harri & Virolainen Ilkka. 2019. Mielen voima. Mielen vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin. Viisas elämä. 

Vastaa